voittamaton

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

voittaa ‎(to win) >

Adjective[edit]

voittamaton  (comparative voittamattomampi, superlative voittamattomin)

  1. invincible, unwinnable

Declension[edit]

Inflection of voittamaton (Kotus type 34/onneton, tt-t gradation)
nominative voittamaton voittamattomat
genitive voittamattoman voittamattomien
partitive voittamatonta voittamattomia
illative voittamattomaan voittamattomiin
singular plural
nominative voittamaton voittamattomat
accusative nom.? voittamaton voittamattomat
gen. voittamattoman
genitive voittamattoman voittamattomien
voittamatontenrare
partitive voittamatonta voittamattomia
inessive voittamattomassa voittamattomissa
elative voittamattomasta voittamattomista
illative voittamattomaan voittamattomiin
adessive voittamattomalla voittamattomilla
ablative voittamattomalta voittamattomilta
allative voittamattomalle voittamattomille
essive voittamattomana voittamattomina
translative voittamattomaksi voittamattomiksi
instructive voittamattomin
abessive voittamattomatta voittamattomitta
comitative voittamattomine

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]

Verb[edit]

voittamaton

  1. Negative participle of voittaa.