yhdistyminen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

yhdistyä +‎ -minen

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: yh‧dis‧ty‧mi‧nen
  • IPA(key): [ˈycdistyˌmine̞n]

Noun[edit]

yhdistyminen

  1. unification (the act of becoming one)

Declension[edit]

Inflection of yhdistyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative yhdistyminen yhdistymiset
genitive yhdistymisen yhdistymisten
yhdistymisien
partitive yhdistymistä yhdistymisiä
illative yhdistymiseen yhdistymisiin
singular plural
nominative yhdistyminen yhdistymiset
accusative nom.? yhdistyminen yhdistymiset
gen. yhdistymisen
genitive yhdistymisen yhdistymisten
yhdistymisien
partitive yhdistymistä yhdistymisiä
inessive yhdistymisessä yhdistymisissä
elative yhdistymisestä yhdistymisistä
illative yhdistymiseen yhdistymisiin
adessive yhdistymisellä yhdistymisillä
ablative yhdistymiseltä yhdistymisiltä
allative yhdistymiselle yhdistymisille
essive yhdistymisenä yhdistymisinä
translative yhdistymiseksi yhdistymisiksi
instructive yhdistymisin
abessive yhdistymisettä yhdistymisittä
comitative yhdistymisineen

Related terms[edit]

Verb[edit]

yhdistyminen

  1. Fourth infinitive of yhdistyä.