yhdistyminen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

yhdistyä +‎ -minen

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈyhdistyminen/, [ˈyçdis̠ˌt̪ymine̞n]
  • Rhymes: -yminen
  • Syllabification(key): yh‧dis‧ty‧mi‧nen

Noun[edit]

yhdistyminen

  1. unification (the act of becoming one)
  2. (physics) interference (effect caused by the superposition of two systems of waves)

Declension[edit]

Inflection of yhdistyminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative yhdistyminen yhdistymiset
genitive yhdistymisen yhdistymisten
yhdistymisien
partitive yhdistymistä yhdistymisiä
illative yhdistymiseen yhdistymisiin
singular plural
nominative yhdistyminen yhdistymiset
accusative nom. yhdistyminen yhdistymiset
gen. yhdistymisen
genitive yhdistymisen yhdistymisten
yhdistymisien
partitive yhdistymistä yhdistymisiä
inessive yhdistymisessä yhdistymisissä
elative yhdistymisestä yhdistymisistä
illative yhdistymiseen yhdistymisiin
adessive yhdistymisellä yhdistymisillä
ablative yhdistymiseltä yhdistymisiltä
allative yhdistymiselle yhdistymisille
essive yhdistymisenä yhdistymisinä
translative yhdistymiseksi yhdistymisiksi
instructive yhdistymisin
abessive yhdistymisettä yhdistymisittä
comitative yhdistymisineen
Possessive forms of yhdistyminen (type nainen)
possessor singular plural
1st person yhdistymiseni yhdistymisemme
2nd person yhdistymisesi yhdistymisenne
3rd person yhdistymisensä

Related terms[edit]

Verb[edit]

yhdistyminen

  1. Fourth infinitive of yhdistyä.