yhteensattuma

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

yhteensattuma

  1. coincidence

Declension[edit]

Inflection of yhteensattuma (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative yhteensattuma yhteensattumat
genitive yhteensattuman yhteensattumien
partitive yhteensattumaa yhteensattumia
illative yhteensattumaan yhteensattumiin
singular plural
nominative yhteensattuma yhteensattumat
accusative nom.? yhteensattuma yhteensattumat
gen. yhteensattuman
genitive yhteensattuman yhteensattumien
yhteensattumainrare
partitive yhteensattumaa yhteensattumia
inessive yhteensattumassa yhteensattumissa
elative yhteensattumasta yhteensattumista
illative yhteensattumaan yhteensattumiin
adessive yhteensattumalla yhteensattumilla
ablative yhteensattumalta yhteensattumilta
allative yhteensattumalleˣ yhteensattumilleˣ
essive yhteensattumana yhteensattumina
translative yhteensattumaksi yhteensattumiksi
instructive yhteensattumin
abessive yhteensattumatta yhteensattumitta
comitative yhteensattumineen