yhtymä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

yhtymä

  1. combine

Declension[edit]

Inflection of yhtymä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative yhtymä yhtymät
genitive yhtymän yhtymien
partitive yhtymää yhtymiä
illative yhtymään yhtymiin
singular plural
nominative yhtymä yhtymät
accusative nom.? yhtymä yhtymät
gen. yhtymän
genitive yhtymän yhtymien
yhtymäinrare
partitive yhtymää yhtymiä
inessive yhtymässä yhtymissä
elative yhtymästä yhtymistä
illative yhtymään yhtymiin
adessive yhtymällä yhtymillä
ablative yhtymältä yhtymiltä
allative yhtymälleˣ yhtymilleˣ
essive yhtymänä yhtyminä
translative yhtymäksi yhtymiksi
instructive yhtymin
abessive yhtymättä yhtymittä
comitative yhtymineen

Derived terms[edit]

Anagrams[edit]