yksinkertaisuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

yksinkertainen +‎ -uus

Noun[edit]

yksinkertaisuus

  1. simplicity

Declension[edit]

Inflection of yksinkertaisuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative yksinkertaisuus yksinkertaisuudet
genitive yksinkertaisuuden yksinkertaisuuksien
partitive yksinkertaisuutta yksinkertaisuuksia
illative yksinkertaisuuteen yksinkertaisuuksiin
singular plural
nominative yksinkertaisuus yksinkertaisuudet
accusative nom. yksinkertaisuus yksinkertaisuudet
gen. yksinkertaisuuden
genitive yksinkertaisuuden yksinkertaisuuksien
partitive yksinkertaisuutta yksinkertaisuuksia
inessive yksinkertaisuudessa yksinkertaisuuksissa
elative yksinkertaisuudesta yksinkertaisuuksista
illative yksinkertaisuuteen yksinkertaisuuksiin
adessive yksinkertaisuudella yksinkertaisuuksilla
ablative yksinkertaisuudelta yksinkertaisuuksilta
allative yksinkertaisuudelle yksinkertaisuuksille
essive yksinkertaisuutena yksinkertaisuuksina
translative yksinkertaisuudeksi yksinkertaisuuksiksi
instructive yksinkertaisuuksin
abessive yksinkertaisuudetta yksinkertaisuuksitta
comitative yksinkertaisuuksineen
Possessive forms of yksinkertaisuus (type kalleus)
possessor singular plural
1st person yksinkertaisuuteni yksinkertaisuutemme
2nd person yksinkertaisuutesi yksinkertaisuutenne
3rd person yksinkertaisuutensa