yksinomainen

Finnish

Etymology

yksinomaan +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈyksinˌomɑi̯nen/, [ˈyks̠inˌo̞mɑ̝i̯ne̞n]
• Rhymes: -omɑinen
• Syllabification^(key): yk‧sin‧o‧mai‧nen

Adjective

yksinomainen

1. exclusive, sole

   yksinomainen talousvyöhyke ― exclusive economic zone

Declension

Inflection of yksinomainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		yksinomainen	yksinomaiset
genitive		yksinomaisen	yksinomaisten yksinomaisien
partitive		yksinomaista	yksinomaisia
illative		yksinomaiseen	yksinomaisiin
		singular	plural
nominative		yksinomainen	yksinomaiset
accusative	nom.	yksinomainen	yksinomaiset
	gen.	yksinomaisen
genitive		yksinomaisen	yksinomaisten yksinomaisien
partitive		yksinomaista	yksinomaisia
inessive		yksinomaisessa	yksinomaisissa
elative		yksinomaisesta	yksinomaisista
illative		yksinomaiseen	yksinomaisiin
adessive		yksinomaisella	yksinomaisilla
ablative		yksinomaiselta	yksinomaisilta
allative		yksinomaiselle	yksinomaisille
essive		yksinomaisena	yksinomaisina
translative		yksinomaiseksi	yksinomaisiksi
abessive		yksinomaisetta	yksinomaisitta
instructive		—	yksinomaisin
comitative		—	yksinomaisine

Possessive forms of yksinomainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative yksinomaiseni yksinomaiseni accusative nom. yksinomaiseni yksinomaiseni gen. yksinomaiseni genitive yksinomaiseni yksinomaisteni yksinomaisieni partitive yksinomaistani yksinomaisiani inessive yksinomaisessani yksinomaisissani elative yksinomaisestani yksinomaisistani illative yksinomaiseeni yksinomaisiini adessive yksinomaisellani yksinomaisillani ablative yksinomaiseltani yksinomaisiltani allative yksinomaiselleni yksinomaisilleni essive yksinomaisenani yksinomaisinani translative yksinomaisekseni yksinomaisikseni abessive yksinomaisettani yksinomaisittani instructive — — comitative — yksinomaisineni second-person singular possessor singular plural nominative yksinomaisesi yksinomaisesi accusative nom. yksinomaisesi yksinomaisesi gen. yksinomaisesi genitive yksinomaisesi yksinomaistesi yksinomaisiesi partitive yksinomaistasi yksinomaisiasi inessive yksinomaisessasi yksinomaisissasi elative yksinomaisestasi yksinomaisistasi illative yksinomaiseesi yksinomaisiisi adessive yksinomaisellasi yksinomaisillasi ablative yksinomaiseltasi yksinomaisiltasi allative yksinomaisellesi yksinomaisillesi essive yksinomaisenasi yksinomaisinasi translative yksinomaiseksesi yksinomaisiksesi abessive yksinomaisettasi yksinomaisittasi instructive — — comitative — yksinomaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative yksinomaisemme yksinomaisemme accusative nom. yksinomaisemme yksinomaisemme gen. yksinomaisemme genitive yksinomaisemme yksinomaistemme yksinomaisiemme partitive yksinomaistamme yksinomaisiamme inessive yksinomaisessamme yksinomaisissamme elative yksinomaisestamme yksinomaisistamme illative yksinomaiseemme yksinomaisiimme adessive yksinomaisellamme yksinomaisillamme ablative yksinomaiseltamme yksinomaisiltamme allative yksinomaisellemme yksinomaisillemme essive yksinomaisenamme yksinomaisinamme translative yksinomaiseksemme yksinomaisiksemme abessive yksinomaisettamme yksinomaisittamme instructive — — comitative — yksinomaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative yksinomaisenne yksinomaisenne accusative nom. yksinomaisenne yksinomaisenne gen. yksinomaisenne genitive yksinomaisenne yksinomaistenne yksinomaisienne partitive yksinomaistanne yksinomaisianne inessive yksinomaisessanne yksinomaisissanne elative yksinomaisestanne yksinomaisistanne illative yksinomaiseenne yksinomaisiinne adessive yksinomaisellanne yksinomaisillanne ablative yksinomaiseltanne yksinomaisiltanne allative yksinomaisellenne yksinomaisillenne essive yksinomaisenanne yksinomaisinanne translative yksinomaiseksenne yksinomaisiksenne abessive yksinomaisettanne yksinomaisittanne instructive — — comitative — yksinomaisinenne third-person possessor singular plural nominative yksinomaisensa yksinomaisensa accusative nom. yksinomaisensa yksinomaisensa gen. yksinomaisensa genitive yksinomaisensa yksinomaistensa yksinomaisiensa partitive yksinomaistaan yksinomaistansa yksinomaisiaan yksinomaisiansa inessive yksinomaisessaan yksinomaisessansa yksinomaisissaan yksinomaisissansa elative yksinomaisestaan yksinomaisestansa yksinomaisistaan yksinomaisistansa illative yksinomaiseensa yksinomaisiinsa adessive yksinomaisellaan yksinomaisellansa yksinomaisillaan yksinomaisillansa ablative yksinomaiseltaan yksinomaiseltansa yksinomaisiltaan yksinomaisiltansa allative yksinomaiselleen yksinomaisellensa yksinomaisilleen yksinomaisillensa essive yksinomaisenaan yksinomaisenansa yksinomaisinaan yksinomaisinansa translative yksinomaisekseen yksinomaiseksensa yksinomaisikseen yksinomaisiksensa abessive yksinomaisettaan yksinomaisettansa yksinomaisittaan yksinomaisittansa instructive — — comitative — yksinomaisineen yksinomaisinensa

Derived terms

• yksinomaisesti

Related terms

• yksinomaan

Further reading

• “yksinomainen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-04