yksinvaltainen

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

yksinvalta (autocracy) +‎ -inen (-ish, -ic)

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈyksinˌʋɑltɑi̯nen/, [ˈyks̠inˌʋɑ̝l̪t̪ɑ̝i̯ne̞n]
  • Rhymes: -ɑltɑinen
  • Syllabification(key): yk‧sin‧val‧tai‧nen

Adjective[edit]

yksinvaltainen (comparative yksinvaltaisempi, superlative yksinvaltaisin)

  1. autocratic

Declension[edit]

Inflection of yksinvaltainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative yksinvaltainen yksinvaltaiset
genitive yksinvaltaisen yksinvaltaisten
yksinvaltaisien
partitive yksinvaltaista yksinvaltaisia
illative yksinvaltaiseen yksinvaltaisiin
singular plural
nominative yksinvaltainen yksinvaltaiset
accusative nom. yksinvaltainen yksinvaltaiset
gen. yksinvaltaisen
genitive yksinvaltaisen yksinvaltaisten
yksinvaltaisien
partitive yksinvaltaista yksinvaltaisia
inessive yksinvaltaisessa yksinvaltaisissa
elative yksinvaltaisesta yksinvaltaisista
illative yksinvaltaiseen yksinvaltaisiin
adessive yksinvaltaisella yksinvaltaisilla
ablative yksinvaltaiselta yksinvaltaisilta
allative yksinvaltaiselle yksinvaltaisille
essive yksinvaltaisena yksinvaltaisina
translative yksinvaltaiseksi yksinvaltaisiksi
abessive yksinvaltaisetta yksinvaltaisitta
instructive yksinvaltaisin
comitative yksinvaltaisine
Possessive forms of yksinvaltainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative yksinvaltaiseni yksinvaltaiseni
accusative nom. yksinvaltaiseni yksinvaltaiseni
gen. yksinvaltaiseni
genitive yksinvaltaiseni yksinvaltaisteni
yksinvaltaisieni
partitive yksinvaltaistani yksinvaltaisiani
inessive yksinvaltaisessani yksinvaltaisissani
elative yksinvaltaisestani yksinvaltaisistani
illative yksinvaltaiseeni yksinvaltaisiini
adessive yksinvaltaisellani yksinvaltaisillani
ablative yksinvaltaiseltani yksinvaltaisiltani
allative yksinvaltaiselleni yksinvaltaisilleni
essive yksinvaltaisenani yksinvaltaisinani
translative yksinvaltaisekseni yksinvaltaisikseni
abessive yksinvaltaisettani yksinvaltaisittani
instructive
comitative yksinvaltaisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative yksinvaltaisesi yksinvaltaisesi
accusative nom. yksinvaltaisesi yksinvaltaisesi
gen. yksinvaltaisesi
genitive yksinvaltaisesi yksinvaltaistesi
yksinvaltaisiesi
partitive yksinvaltaistasi yksinvaltaisiasi
inessive yksinvaltaisessasi yksinvaltaisissasi
elative yksinvaltaisestasi yksinvaltaisistasi
illative yksinvaltaiseesi yksinvaltaisiisi
adessive yksinvaltaisellasi yksinvaltaisillasi
ablative yksinvaltaiseltasi yksinvaltaisiltasi
allative yksinvaltaisellesi yksinvaltaisillesi
essive yksinvaltaisenasi yksinvaltaisinasi
translative yksinvaltaiseksesi yksinvaltaisiksesi
abessive yksinvaltaisettasi yksinvaltaisittasi
instructive
comitative yksinvaltaisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative yksinvaltaisemme yksinvaltaisemme
accusative nom. yksinvaltaisemme yksinvaltaisemme
gen. yksinvaltaisemme
genitive yksinvaltaisemme yksinvaltaistemme
yksinvaltaisiemme
partitive yksinvaltaistamme yksinvaltaisiamme
inessive yksinvaltaisessamme yksinvaltaisissamme
elative yksinvaltaisestamme yksinvaltaisistamme
illative yksinvaltaiseemme yksinvaltaisiimme
adessive yksinvaltaisellamme yksinvaltaisillamme
ablative yksinvaltaiseltamme yksinvaltaisiltamme
allative yksinvaltaisellemme yksinvaltaisillemme
essive yksinvaltaisenamme yksinvaltaisinamme
translative yksinvaltaiseksemme yksinvaltaisiksemme
abessive yksinvaltaisettamme yksinvaltaisittamme
instructive
comitative yksinvaltaisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative yksinvaltaisenne yksinvaltaisenne
accusative nom. yksinvaltaisenne yksinvaltaisenne
gen. yksinvaltaisenne
genitive yksinvaltaisenne yksinvaltaistenne
yksinvaltaisienne
partitive yksinvaltaistanne yksinvaltaisianne
inessive yksinvaltaisessanne yksinvaltaisissanne
elative yksinvaltaisestanne yksinvaltaisistanne
illative yksinvaltaiseenne yksinvaltaisiinne
adessive yksinvaltaisellanne yksinvaltaisillanne
ablative yksinvaltaiseltanne yksinvaltaisiltanne
allative yksinvaltaisellenne yksinvaltaisillenne
essive yksinvaltaisenanne yksinvaltaisinanne
translative yksinvaltaiseksenne yksinvaltaisiksenne
abessive yksinvaltaisettanne yksinvaltaisittanne
instructive
comitative yksinvaltaisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative yksinvaltaisensa yksinvaltaisensa
accusative nom. yksinvaltaisensa yksinvaltaisensa
gen. yksinvaltaisensa
genitive yksinvaltaisensa yksinvaltaistensa
yksinvaltaisiensa
partitive yksinvaltaistaan
yksinvaltaistansa
yksinvaltaisiaan
yksinvaltaisiansa
inessive yksinvaltaisessaan
yksinvaltaisessansa
yksinvaltaisissaan
yksinvaltaisissansa
elative yksinvaltaisestaan
yksinvaltaisestansa
yksinvaltaisistaan
yksinvaltaisistansa
illative yksinvaltaiseensa yksinvaltaisiinsa
adessive yksinvaltaisellaan
yksinvaltaisellansa
yksinvaltaisillaan
yksinvaltaisillansa
ablative yksinvaltaiseltaan
yksinvaltaiseltansa
yksinvaltaisiltaan
yksinvaltaisiltansa
allative yksinvaltaiselleen
yksinvaltaisellensa
yksinvaltaisilleen
yksinvaltaisillensa
essive yksinvaltaisenaan
yksinvaltaisenansa
yksinvaltaisinaan
yksinvaltaisinansa
translative yksinvaltaisekseen
yksinvaltaiseksensa
yksinvaltaisikseen
yksinvaltaisiksensa
abessive yksinvaltaisettaan
yksinvaltaisettansa
yksinvaltaisittaan
yksinvaltaisittansa
instructive
comitative yksinvaltaisineen
yksinvaltaisinensa

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]

Further reading[edit]