ylivertaisuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

ylivertainen +‎ -uus

Noun[edit]

ylivertaisuus

  1. supremacy (quality of being supreme)

Declension[edit]

Inflection of ylivertaisuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative ylivertaisuus ylivertaisuudet
genitive ylivertaisuuden ylivertaisuuksien
partitive ylivertaisuutta ylivertaisuuksia
illative ylivertaisuuteen ylivertaisuuksiin
singular plural
nominative ylivertaisuus ylivertaisuudet
accusative nom. ylivertaisuus ylivertaisuudet
gen. ylivertaisuuden
genitive ylivertaisuuden ylivertaisuuksien
partitive ylivertaisuutta ylivertaisuuksia
inessive ylivertaisuudessa ylivertaisuuksissa
elative ylivertaisuudesta ylivertaisuuksista
illative ylivertaisuuteen ylivertaisuuksiin
adessive ylivertaisuudella ylivertaisuuksilla
ablative ylivertaisuudelta ylivertaisuuksilta
allative ylivertaisuudelle ylivertaisuuksille
essive ylivertaisuutena ylivertaisuuksina
translative ylivertaisuudeksi ylivertaisuuksiksi
instructive ylivertaisuuksin
abessive ylivertaisuudetta ylivertaisuuksitta
comitative ylivertaisuuksineen