yllättävä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

yllättävä

  1. surprising

Declension[edit]

Inflection of yllättävä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative yllättävä yllättävät
genitive yllättävän yllättävien
partitive yllättävää yllättäviä
illative yllättävään yllättäviin
singular plural
nominative yllättävä yllättävät
accusative nom.? yllättävä yllättävät
gen. yllättävän
genitive yllättävän yllättävien
yllättäväinrare
partitive yllättävää yllättäviä
inessive yllättävässä yllättävissä
elative yllättävästä yllättävistä
illative yllättävään yllättäviin
adessive yllättävällä yllättävillä
ablative yllättävältä yllättäviltä
allative yllättävälleˣ yllättävilleˣ
essive yllättävänä yllättävinä
translative yllättäväksi yllättäviksi
instructive yllättävin
abessive yllättävättä yllättävittä
comitative yllättävineen