yskähdys

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

yskähd- +‎ -ys

Noun[edit]

yskähdys

  1. A cough (a single sudden, noisy expulsion of air from the lungs, often involuntary).

Declension[edit]

Inflection of yskähdys (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative yskähdys yskähdykset
genitive yskähdyksen yskähdysten
yskähdyksien
partitive yskähdystä yskähdyksiä
illative yskähdykseen yskähdyksiin
singular plural
nominative yskähdys yskähdykset
accusative nom. yskähdys yskähdykset
gen. yskähdyksen
genitive yskähdyksen yskähdysten
yskähdyksien
partitive yskähdystä yskähdyksiä
inessive yskähdyksessä yskähdyksissä
elative yskähdyksestä yskähdyksistä
illative yskähdykseen yskähdyksiin
adessive yskähdyksellä yskähdyksillä
ablative yskähdykseltä yskähdyksiltä
allative yskähdykselle yskähdyksille
essive yskähdyksenä yskähdyksinä
translative yskähdykseksi yskähdyksiksi
instructive yskähdyksin
abessive yskähdyksettä yskähdyksittä
comitative yskähdyksineen