ääni

Definition from Wiktionary, a free dictionary

Contents 1 Finnish 1.1 Etymology 1.2 Pronunciation 1.3 Noun 1.3.1 Declension 1.3.2 Derived terms

[edit] Finnish

(index ä)

[edit] Etymology

From Proto-Finno-Ugric *äne; a cognate to Hungarian ének.

[edit] Pronunciation

• IPA: ['æːni]
• Rhymes: -æːni
• Hyphenation: ää‧ni

[edit] Noun

ääni

1. A sound.
2. A voice.
3. A vote (in an election).

[edit] Declension

Declension of ääni (type pieni) singular plural nominative ääni äänet genitive äänen äänten äänien partitive ääntä ääniä accusative ääni äänen äänet inessive äänessä äänissä elative äänestä äänistä illative ääneen ääniin adessive äänellä äänillä ablative ääneltä ääniltä allative äänelle äänille essive äänenä ääninä translative ääneksi ääniksi instructive – äänin abessive äänettä äänittä comitative – äänineen

[edit] Derived terms

• nouns: äänes, äänite
• adjectives: äänekäs, äänellinen, äänetön, ääninen
• verbs: äänestää, äänittää, ääntää
• adverbs: puoliääneen, ääneen, ääneti