aallota

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑːlːotɑˣ/, [ˈɑ̝ːlːo̞t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -ɑːlːotɑ
• Syllabification^(key): aal‧lo‧ta

Etymology 1

aallo- +‎ -ta

Verb

aallota

1. (intransitive, of water or some other liquid) To wave (usually once, violently or quickly).

Usage notes

• aallota is used quite synonymously with its frequentative aspect aaltoilla, although aallota is much rarer and it has the nuance "to wave violently or quickly".

Conjugation

Inflection of aallota (Kotus type 75*I/selvitä, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aaltoan	en aaltoa	1st sing.	olen aallonnut	en ole aallonnut
2nd sing.		aaltoat	et aaltoa	2nd sing.	olet aallonnut	et ole aallonnut
3rd sing.		aaltoaa	ei aaltoa	3rd sing.	on aallonnut	ei ole aallonnut
1st plur.		aaltoamme	emme aaltoa	1st plur.	olemme aallonneet	emme ole aallonneet
2nd plur.		aaltoatte	ette aaltoa	2nd plur.	olette aallonneet	ette ole aallonneet
3rd plur.		aaltoavat	eivät aaltoa	3rd plur.	ovat aallonneet	eivät ole aallonneet
passive		aallotaan	ei aallota	passive	on aallottu	ei ole aallottu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aaltosin	en aallonnut	1st sing.	olin aallonnut	en ollut aallonnut
2nd sing.		aaltosit	et aallonnut	2nd sing.	olit aallonnut	et ollut aallonnut
3rd sing.		aaltosi	ei aallonnut	3rd sing.	oli aallonnut	ei ollut aallonnut
1st plur.		aaltosimme	emme aallonneet	1st plur.	olimme aallonneet	emme olleet aallonneet
2nd plur.		aaltositte	ette aallonneet	2nd plur.	olitte aallonneet	ette olleet aallonneet
3rd plur.		aaltosivat	eivät aallonneet	3rd plur.	olivat aallonneet	eivät olleet aallonneet
passive		aallottiin	ei aallottu	passive	oli aallottu	ei ollut aallottu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aaltoaisin	en aaltoaisi	1st sing.	olisin aallonnut	en olisi aallonnut
2nd sing.		aaltoaisit	et aaltoaisi	2nd sing.	olisit aallonnut	et olisi aallonnut
3rd sing.		aaltoaisi	ei aaltoaisi	3rd sing.	olisi aallonnut	ei olisi aallonnut
1st plur.		aaltoaisimme	emme aaltoaisi	1st plur.	olisimme aallonneet	emme olisi aallonneet
2nd plur.		aaltoaisitte	ette aaltoaisi	2nd plur.	olisitte aallonneet	ette olisi aallonneet
3rd plur.		aaltoaisivat	eivät aaltoaisi	3rd plur.	olisivat aallonneet	eivät olisi aallonneet
passive		aallottaisiin	ei aallottaisi	passive	olisi aallottu	ei olisi aallottu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		aaltoa	älä aaltoa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		aallotkoon	älköön aallotko	3rd sing.	olkoon aallonnut	älköön olko aallonnut
1st plur.		aallotkaamme	älkäämme aallotko	1st plur.	—	—
2nd plur.		aallotkaa	älkää aallotko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		aallotkoot	älkööt aallotko	3rd plur.	olkoot aallonneet	älkööt olko aallonneet
passive		aallottakoon	älköön aallottako	passive	olkoon aallottu	älköön olko aallottu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		aallonnen	en aallonne	1st sing.	lienen aallonnut	en liene aallonnut
2nd sing.		aallonnet	et aallonne	2nd sing.	lienet aallonnut	et liene aallonnut
3rd sing.		aallonnee	ei aallonne	3rd sing.	lienee aallonnut	ei liene aallonnut
1st plur.		aallonnemme	emme aallonne	1st plur.	lienemme aallonneet	emme liene aallonneet
2nd plur.		aallonnette	ette aallonne	2nd plur.	lienette aallonneet	ette liene aallonneet
3rd plur.		aallonnevat	eivät aallonne	3rd plur.	lienevät aallonneet	eivät liene aallonneet
passive		aallottaneen	ei aallottane	passive	lienee aallottu	ei liene aallottu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		aallota		present	aaltoava	aallottava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st aallotakseni aallotaksemme 2nd aallotaksesi aallotaksenne 3rd aallotakseen aallotaksensa		past	aallonnut	aallottu
2nd	inessive2	aallotessa	aallottaessa	agent3	aaltoama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st aallotessani aallotessamme 2nd aallotessasi aallotessanne 3rd aallotessaan aallotessansa		negative	aaltoamaton
	instructive	aalloten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	aaltoamassa	—
	elative	aaltoamasta	—
	illative	aaltoamaan	—
	adessive	aaltoamalla	—
	abessive	aaltoamatta	—
	instructive	aaltoaman	aallottaman
4th4	verbal noun	aaltoaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st aaltoamaisillani aaltoamaisillamme 2nd aaltoamaisillasi aaltoamaisillanne 3rd aaltoamaisillaan aaltoamaisillansa

Synonyms

• aaltoilla

Derived terms

nouns

• aaltoaminen

 

verbs

• aaltoilla

 

Further reading

• “aallota”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Verb

aallota

1. inflection of aallottaa:
   1. present indicative connegative
   2. second-person singular present imperative
   3. second-person singular present imperative connegative

Anagrams

• Alatalo