elintarvike

Finnish

(index el)

Wikipedia ^fi

Etymology

elin- +‎ tarvike

Pronunciation

• Hyphenation: e‧lin‧tar‧vi‧ke

Noun

elintarvike

1. groceries (food bought and sold in grocery).
2. foodstuff (things edible)

Declension

Declension of elintarvike (type hame) singular plural nominative elintarvike elintarvikkeet genitive elintarvikkeen elintarvikkeiden elintarvikkeitten partitive elintarviketta elintarvikkeita accusative elintarvike elintarvikkeen elintarvikkeet inessive elintarvikkeessa elintarvikkeissa elative elintarvikkeesta elintarvikkeista illative elintarvikkeeseen elintarvikkeisiin elintarvikkeihin adessive elintarvikkeella elintarvikkeilla ablative elintarvikkeelta elintarvikkeilta allative elintarvikkeelle elintarvikkeille essive elintarvikkeena elintarvikkeina translative elintarvikkeeksi elintarvikkeiksi instructive – elintarvikkein abessive elintarvikkeetta elintarvikkeitta comitative – elintarvikkeineen

Derived terms

elintarvikeapu elintarvikehallinto elintarvikehuolto elintarvikehygieenikko elintarvikehygienia elintarvikeinsinööri elintarvikekauppa

elintarvikekemia elintarvikekioski elintarvikekortti elintarvikeliike elintarvikemikrobiologia elintarvikemuovi elintarvikeomavaraisuus

elintarvikepolitiikka elintarvikepula elintarviketalous elintarviketekniikka elintarviketeknikko elintarviketeknologia elintarviketeollisuus

elintarviketiede elintarviketuotanto elintarviketyöläinen elintarviketyöntekijä elintarvikevalvonta elintarvikeväri