epäilyttäminen

Finnish

Etymology

epäilyttää +‎ -minen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈepæi̯lytːæminen/, [ˈe̞pæi̯ˌlyt̪ːæˌmine̞n]
• Rhymes: -inen
• Syllabification^(key): e‧päi‧lyt‧tä‧mi‧nen

Noun

epäilyttäminen

1. verbal noun of epäilyttää
   1. looking suspicious
   2. feeling suspicious

Declension

Inflection of epäilyttäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		epäilyttäminen	epäilyttämiset
genitive		epäilyttämisen	epäilyttämisten epäilyttämisien
partitive		epäilyttämistä	epäilyttämisiä
illative		epäilyttämiseen	epäilyttämisiin
		singular	plural
nominative		epäilyttäminen	epäilyttämiset
accusative	nom.	epäilyttäminen	epäilyttämiset
	gen.	epäilyttämisen
genitive		epäilyttämisen	epäilyttämisten epäilyttämisien
partitive		epäilyttämistä	epäilyttämisiä
inessive		epäilyttämisessä	epäilyttämisissä
elative		epäilyttämisestä	epäilyttämisistä
illative		epäilyttämiseen	epäilyttämisiin
adessive		epäilyttämisellä	epäilyttämisillä
ablative		epäilyttämiseltä	epäilyttämisiltä
allative		epäilyttämiselle	epäilyttämisille
essive		epäilyttämisenä	epäilyttämisinä
translative		epäilyttämiseksi	epäilyttämisiksi
abessive		epäilyttämisettä	epäilyttämisittä
instructive		—	epäilyttämisin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of epäilyttäminen (Kotus type 38/nainen, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative epäilyttämiseni epäilyttämiseni accusative nom. epäilyttämiseni epäilyttämiseni gen. epäilyttämiseni genitive epäilyttämiseni epäilyttämisteni epäilyttämisieni partitive epäilyttämistäni epäilyttämisiäni inessive epäilyttämisessäni epäilyttämisissäni elative epäilyttämisestäni epäilyttämisistäni illative epäilyttämiseeni epäilyttämisiini adessive epäilyttämiselläni epäilyttämisilläni ablative epäilyttämiseltäni epäilyttämisiltäni allative epäilyttämiselleni epäilyttämisilleni essive epäilyttämisenäni epäilyttämisinäni translative epäilyttämisekseni epäilyttämisikseni abessive epäilyttämisettäni epäilyttämisittäni instructive — — comitative — epäilyttämisineni second-person singular possessor singular plural nominative epäilyttämisesi epäilyttämisesi accusative nom. epäilyttämisesi epäilyttämisesi gen. epäilyttämisesi genitive epäilyttämisesi epäilyttämistesi epäilyttämisiesi partitive epäilyttämistäsi epäilyttämisiäsi inessive epäilyttämisessäsi epäilyttämisissäsi elative epäilyttämisestäsi epäilyttämisistäsi illative epäilyttämiseesi epäilyttämisiisi adessive epäilyttämiselläsi epäilyttämisilläsi ablative epäilyttämiseltäsi epäilyttämisiltäsi allative epäilyttämisellesi epäilyttämisillesi essive epäilyttämisenäsi epäilyttämisinäsi translative epäilyttämiseksesi epäilyttämisiksesi abessive epäilyttämisettäsi epäilyttämisittäsi instructive — — comitative — epäilyttämisinesi first-person plural possessor singular plural nominative epäilyttämisemme epäilyttämisemme accusative nom. epäilyttämisemme epäilyttämisemme gen. epäilyttämisemme genitive epäilyttämisemme epäilyttämistemme epäilyttämisiemme partitive epäilyttämistämme epäilyttämisiämme inessive epäilyttämisessämme epäilyttämisissämme elative epäilyttämisestämme epäilyttämisistämme illative epäilyttämiseemme epäilyttämisiimme adessive epäilyttämisellämme epäilyttämisillämme ablative epäilyttämiseltämme epäilyttämisiltämme allative epäilyttämisellemme epäilyttämisillemme essive epäilyttämisenämme epäilyttämisinämme translative epäilyttämiseksemme epäilyttämisiksemme abessive epäilyttämisettämme epäilyttämisittämme instructive — — comitative — epäilyttämisinemme second-person plural possessor singular plural nominative epäilyttämisenne epäilyttämisenne accusative nom. epäilyttämisenne epäilyttämisenne gen. epäilyttämisenne genitive epäilyttämisenne epäilyttämistenne epäilyttämisienne partitive epäilyttämistänne epäilyttämisiänne inessive epäilyttämisessänne epäilyttämisissänne elative epäilyttämisestänne epäilyttämisistänne illative epäilyttämiseenne epäilyttämisiinne adessive epäilyttämisellänne epäilyttämisillänne ablative epäilyttämiseltänne epäilyttämisiltänne allative epäilyttämisellenne epäilyttämisillenne essive epäilyttämisenänne epäilyttämisinänne translative epäilyttämiseksenne epäilyttämisiksenne abessive epäilyttämisettänne epäilyttämisittänne instructive — — comitative — epäilyttämisinenne third-person possessor singular plural nominative epäilyttämisensä epäilyttämisensä accusative nom. epäilyttämisensä epäilyttämisensä gen. epäilyttämisensä genitive epäilyttämisensä epäilyttämistensä epäilyttämisiensä partitive epäilyttämistään epäilyttämistänsä epäilyttämisiään epäilyttämisiänsä inessive epäilyttämisessään epäilyttämisessänsä epäilyttämisissään epäilyttämisissänsä elative epäilyttämisestään epäilyttämisestänsä epäilyttämisistään epäilyttämisistänsä illative epäilyttämiseensä epäilyttämisiinsä adessive epäilyttämisellään epäilyttämisellänsä epäilyttämisillään epäilyttämisillänsä ablative epäilyttämiseltään epäilyttämiseltänsä epäilyttämisiltään epäilyttämisiltänsä allative epäilyttämiselleen epäilyttämisellensä epäilyttämisilleen epäilyttämisillensä essive epäilyttämisenään epäilyttämisenänsä epäilyttämisinään epäilyttämisinänsä translative epäilyttämisekseen epäilyttämiseksensä epäilyttämisikseen epäilyttämisiksensä abessive epäilyttämisettään epäilyttämisettänsä epäilyttämisittään epäilyttämisittänsä instructive — — comitative — epäilyttämisineen epäilyttämisinensä