kannel

See also: kännel

Estonian

Etymology 1

From Proto-Finnic *kandël (see there for more), *kantëlëh. Cognate to Finnish kantele, Votic kannõl, Veps kandel, Ingrian kannel, and Livvi kandeleh.

Noun

kannel (genitive kandle, partitive kannelt)

1. kantele

Declension

Declension of kannel (ÕS type 8/küünal, nd-nn gradation)
		singular	plural
nominative		kannel	kandled
accusative	nom.
	gen.	kandle
genitive			kannelde
partitive		kannelt	kandleid
illative		kandlesse	kanneldesse kandleisse
inessive		kandles	kanneldes kandleis
elative		kandlest	kanneldest kandleist
allative		kandlele	kanneldele kandleile
adessive		kandlel	kanneldel kandleil
ablative		kandlelt	kanneldelt kandleilt
translative		kandleks	kanneldeks kandleiks
terminative		kandleni	kanneldeni
essive		kandlena	kanneldena
abessive		kandleta	kanneldeta
comitative		kandlega	kanneldega

Etymology 2

See the etymology of the corresponding lemma form.

Noun

kannel

1. (uncommon) ablative plural of kann

   Synonym: kannudel

Finnish

Alternative forms

• kantele

Etymology

From Proto-Finnic *kandël, *kantëlëh (cognate with Estonian kannel). Ultimate etymology contested; see Proto-Finnic *kandël for theories.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkɑnːel/, [ˈkɑ̝nːe̞l]
• Rhymes: -ɑnːel
• Syllabification^(key): kan‧nel

Noun

kannel

1. (music) kantele (traditional instrument)

Declension

Inflection of kannel (Kotus type 49*J/askel, nt-nn gradation)
nominative		kannel kantele	kantelet kanteleet
genitive		kantelen kanteleen	kantelien kannelten kanteleiden kanteleitten
partitive		kannelta kanteletta	kantelia kanteleita
illative		kanteleen kanteleeseen	kanteliin kanteleisiin kanteleihin
		singular	plural
nominative		kannel kantele	kantelet kanteleet
accusative	nom.	kannel kantele	kantelet kanteleet
	gen.	kantelen kanteleen
genitive		kantelen kanteleen	kantelien kannelten kanteleiden kanteleitten
partitive		kannelta kanteletta	kantelia kanteleita
inessive		kantelessa kanteleessa	kantelissa kanteleissa
elative		kantelesta kanteleesta	kantelista kanteleista
illative		kanteleen kanteleeseen	kanteliin kanteleisiin kanteleihin
adessive		kantelella kanteleella	kantelilla kanteleilla
ablative		kantelelta kanteleelta	kantelilta kanteleilta
allative		kantelelle kanteleelle	kantelille kanteleille
essive		kantelena kanteleena	kantelina kanteleina
translative		kanteleksi kanteleeksi	kanteliksi kanteleiksi
abessive		kanteletta kanteleetta	kantelitta kanteleitta
instructive		—	kantelin kantelein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of kannel (Kotus type 49*J/askel, nt-nn gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative kanteleni kanteleeni kanteleni kanteleeni accusative nom. kanteleni kanteleeni kanteleni kanteleeni gen. kanteleni kanteleeni genitive kanteleni kanteleeni kantelieni kannelteni kanteleideni kanteleitteni partitive kanneltani kantelettani kanteliani kanteleitani inessive kantelessani kanteleessani kantelissani kanteleissani elative kantelestani kanteleestani kantelistani kanteleistani illative kanteleeni kanteleeseeni kanteliini kanteleisiini kanteleihini adessive kantelellani kanteleellani kantelillani kanteleillani ablative kanteleltani kanteleeltani kanteliltani kanteleiltani allative kantelelleni kanteleelleni kantelilleni kanteleilleni essive kantelenani kanteleenani kantelinani kanteleinani translative kantelekseni kanteleekseni kantelikseni kanteleikseni abessive kantelettani kanteleettani kantelittani kanteleittani instructive — — comitative — kantelineni kanteleineni second-person singular possessor singular plural nominative kantelesi kanteleesi kantelesi kanteleesi accusative nom. kantelesi kanteleesi kantelesi kanteleesi gen. kantelesi kanteleesi genitive kantelesi kanteleesi kanteliesi kanneltesi kanteleidesi kanteleittesi partitive kanneltasi kantelettasi kanteliasi kanteleitasi inessive kantelessasi kanteleessasi kantelissasi kanteleissasi elative kantelestasi kanteleestasi kantelistasi kanteleistasi illative kanteleesi kanteleeseesi kanteliisi kanteleisiisi kanteleihisi adessive kantelellasi kanteleellasi kantelillasi kanteleillasi ablative kanteleltasi kanteleeltasi kanteliltasi kanteleiltasi allative kantelellesi kanteleellesi kantelillesi kanteleillesi essive kantelenasi kanteleenasi kantelinasi kanteleinasi translative kanteleksesi kanteleeksesi kanteliksesi kanteleiksesi abessive kantelettasi kanteleettasi kantelittasi kanteleittasi instructive — — comitative — kantelinesi kanteleinesi first-person plural possessor singular plural nominative kantelemme kanteleemme kantelemme kanteleemme accusative nom. kantelemme kanteleemme kantelemme kanteleemme gen. kantelemme kanteleemme genitive kantelemme kanteleemme kanteliemme kanneltemme kanteleidemme kanteleittemme partitive kanneltamme kantelettamme kanteliamme kanteleitamme inessive kantelessamme kanteleessamme kantelissamme kanteleissamme elative kantelestamme kanteleestamme kantelistamme kanteleistamme illative kanteleemme kanteleeseemme kanteliimme kanteleisiimme kanteleihimme adessive kantelellamme kanteleellamme kantelillamme kanteleillamme ablative kanteleltamme kanteleeltamme kanteliltamme kanteleiltamme allative kantelellemme kanteleellemme kantelillemme kanteleillemme essive kantelenamme kanteleenamme kantelinamme kanteleinamme translative kanteleksemme kanteleeksemme kanteliksemme kanteleiksemme abessive kantelettamme kanteleettamme kantelittamme kanteleittamme instructive — — comitative — kantelinemme kanteleinemme second-person plural possessor singular plural nominative kantelenne kanteleenne kantelenne kanteleenne accusative nom. kantelenne kanteleenne kantelenne kanteleenne gen. kantelenne kanteleenne genitive kantelenne kanteleenne kantelienne kanneltenne kanteleidenne kanteleittenne partitive kanneltanne kantelettanne kantelianne kanteleitanne inessive kantelessanne kanteleessanne kantelissanne kanteleissanne elative kantelestanne kanteleestanne kantelistanne kanteleistanne illative kanteleenne kanteleeseenne kanteliinne kanteleisiinne kanteleihinne adessive kantelellanne kanteleellanne kantelillanne kanteleillanne ablative kanteleltanne kanteleeltanne kanteliltanne kanteleiltanne allative kantelellenne kanteleellenne kantelillenne kanteleillenne essive kantelenanne kanteleenanne kantelinanne kanteleinanne translative kanteleksenne kanteleeksenne kanteliksenne kanteleiksenne abessive kantelettanne kanteleettanne kantelittanne kanteleittanne instructive — — comitative — kantelinenne kanteleinenne third-person possessor singular plural nominative kantelensa kanteleensa kantelensa kanteleensa accusative nom. kantelensa kanteleensa kantelensa kanteleensa gen. kantelensa kanteleensa genitive kantelensa kanteleensa kanteliensa kanneltensa kanteleidensa kanteleittensa partitive kanneltaan kantelettaan kanneltansa kantelettansa kanteliaan kanteleitaan kanteliansa kanteleitansa inessive kantelessaan kanteleessaan kantelessansa kanteleessansa kantelissaan kanteleissaan kantelissansa kanteleissansa elative kantelestaan kanteleestaan kantelestansa kanteleestansa kantelistaan kanteleistaan kantelistansa kanteleistansa illative kanteleensa kanteleeseensa kanteliinsa kanteleisiinsa kanteleihinsa adessive kantelellaan kanteleellaan kantelellansa kanteleellansa kantelillaan kanteleillaan kantelillansa kanteleillansa ablative kanteleltaan kanteleeltaan kanteleltansa kanteleeltansa kanteliltaan kanteleiltaan kanteliltansa kanteleiltansa allative kantelelleen kanteleelleen kantelellensa kanteleellensa kantelilleen kanteleilleen kantelillensa kanteleillensa essive kantelenaan kanteleenaan kantelenansa kanteleenansa kantelinaan kanteleinaan kantelinansa kanteleinansa translative kantelekseen kanteleekseen kanteleksensa kanteleeksensa kantelikseen kanteleikseen kanteliksensa kanteleiksensa abessive kantelettaan kanteleettaan kantelettansa kanteleettansa kantelittaan kanteleittaan kantelittansa kanteleittansa instructive — — comitative — kantelineen kanteleineen kantelinensa kanteleinensa

Derived terms

• kanneltaa

 

compounds

• jouhikannel
• Kanneljärvi
• Kannelmäki
• Salokannel
• sähkökannel
• tuulikannel
• virsikannel

 

Further reading

• “kannel”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Ingrian

Kannel.

Etymology

From Proto-Finnic *kandël. Cognates include Finnish kannel and Estonian kannel.

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkɑnːel/, [ˈkɑnːe̞lʲ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkɑnːel/, [ˈkɑnːe̞l]
• Rhymes: -ɑnːel
• Hyphenation: kan‧nel

Noun

kannel

1. kantele

Declension

Declension of kannel (type 12/tytär, nt-nn gradation)
	singular	plural
nominative	kannel	kantelet
genitive	kantelen	kanteliin
partitive	kannelta	kantelia
illative	kantelee	kantelii
inessive	kantelees	kanteliis
elative	kantelest	kantelist
allative	kantelelle	kantelille
adessive	kanteleel	kanteliil
ablative	kantelelt	kantelilt
translative	kanteleks	kanteliks
essive	kantelenna, kanteleen	kantelinna, kanteliin
exessive1)	kantelent	kantelint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

References

• Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 132