kuuluva

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkuːluʋɑ/, [ˈkuːluʋɑ̝]
• Rhymes: -uːluʋɑ
• Syllabification^(key): kuu‧lu‧va

Participle

kuuluva

1. present active participle of kuulua

   siihen kuuluva ― belonging to it, attendant

Declension

Inflection of kuuluva (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative		kuuluva	kuuluvat
genitive		kuuluvan	kuuluvien
partitive		kuuluvaa	kuuluvia
illative		kuuluvaan	kuuluviin
		singular	plural
nominative		kuuluva	kuuluvat
accusative	nom.	kuuluva	kuuluvat
	gen.	kuuluvan
genitive		kuuluvan	kuuluvien kuuluvainrare
partitive		kuuluvaa	kuuluvia
inessive		kuuluvassa	kuuluvissa
elative		kuuluvasta	kuuluvista
illative		kuuluvaan	kuuluviin
adessive		kuuluvalla	kuuluvilla
ablative		kuuluvalta	kuuluvilta
allative		kuuluvalle	kuuluville
essive		kuuluvana	kuuluvina
translative		kuuluvaksi	kuuluviksi
abessive		kuuluvatta	kuuluvitta
instructive		—	kuuluvin
comitative		—	kuuluvine

Possessive forms of kuuluva (Kotus type 10/koira, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kuuluvani kuuluvani accusative nom. kuuluvani kuuluvani gen. kuuluvani genitive kuuluvani kuuluvieni kuuluvainirare partitive kuuluvaani kuuluviani inessive kuuluvassani kuuluvissani elative kuuluvastani kuuluvistani illative kuuluvaani kuuluviini adessive kuuluvallani kuuluvillani ablative kuuluvaltani kuuluviltani allative kuuluvalleni kuuluvilleni essive kuuluvanani kuuluvinani translative kuuluvakseni kuuluvikseni abessive kuuluvattani kuuluvittani instructive — — comitative — kuuluvineni second-person singular possessor singular plural nominative kuuluvasi kuuluvasi accusative nom. kuuluvasi kuuluvasi gen. kuuluvasi genitive kuuluvasi kuuluviesi kuuluvaisirare partitive kuuluvaasi kuuluviasi inessive kuuluvassasi kuuluvissasi elative kuuluvastasi kuuluvistasi illative kuuluvaasi kuuluviisi adessive kuuluvallasi kuuluvillasi ablative kuuluvaltasi kuuluviltasi allative kuuluvallesi kuuluvillesi essive kuuluvanasi kuuluvinasi translative kuuluvaksesi kuuluviksesi abessive kuuluvattasi kuuluvittasi instructive — — comitative — kuuluvinesi first-person plural possessor singular plural nominative kuuluvamme kuuluvamme accusative nom. kuuluvamme kuuluvamme gen. kuuluvamme genitive kuuluvamme kuuluviemme kuuluvaimmerare partitive kuuluvaamme kuuluviamme inessive kuuluvassamme kuuluvissamme elative kuuluvastamme kuuluvistamme illative kuuluvaamme kuuluviimme adessive kuuluvallamme kuuluvillamme ablative kuuluvaltamme kuuluviltamme allative kuuluvallemme kuuluvillemme essive kuuluvanamme kuuluvinamme translative kuuluvaksemme kuuluviksemme abessive kuuluvattamme kuuluvittamme instructive — — comitative — kuuluvinemme second-person plural possessor singular plural nominative kuuluvanne kuuluvanne accusative nom. kuuluvanne kuuluvanne gen. kuuluvanne genitive kuuluvanne kuuluvienne kuuluvainnerare partitive kuuluvaanne kuuluvianne inessive kuuluvassanne kuuluvissanne elative kuuluvastanne kuuluvistanne illative kuuluvaanne kuuluviinne adessive kuuluvallanne kuuluvillanne ablative kuuluvaltanne kuuluviltanne allative kuuluvallenne kuuluvillenne essive kuuluvananne kuuluvinanne translative kuuluvaksenne kuuluviksenne abessive kuuluvattanne kuuluvittanne instructive — — comitative — kuuluvinenne third-person possessor singular plural nominative kuuluvansa kuuluvansa accusative nom. kuuluvansa kuuluvansa gen. kuuluvansa genitive kuuluvansa kuuluviensa kuuluvainsarare partitive kuuluvaansa kuuluviaan kuuluviansa inessive kuuluvassaan kuuluvassansa kuuluvissaan kuuluvissansa elative kuuluvastaan kuuluvastansa kuuluvistaan kuuluvistansa illative kuuluvaansa kuuluviinsa adessive kuuluvallaan kuuluvallansa kuuluvillaan kuuluvillansa ablative kuuluvaltaan kuuluvaltansa kuuluviltaan kuuluviltansa allative kuuluvalleen kuuluvallensa kuuluvilleen kuuluvillensa essive kuuluvanaan kuuluvanansa kuuluvinaan kuuluvinansa translative kuuluvakseen kuuluvaksensa kuuluvikseen kuuluviksensa abessive kuuluvattaan kuuluvattansa kuuluvittaan kuuluvittansa instructive — — comitative — kuuluvineen kuuluvinensa

Adjective

kuuluva (comparative kuuluvampi, superlative kuuluvin)

1. booming (loud and resonant)

   Häntä pyydettiin seremoniamestariksi kuuluvan äänensä takia.

   He was asked to act as master of ceremony due to his booming voice.

2. audible

Synonyms

• kantava

Derived terms

• asiaankuuluva
• kullekin kuuluva
• Kuuluvainen
• kuuluvasti
• kuuluvuus

 

Further reading

• “kuuluva”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Ingrian

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈkuːluʋɑ/, [ˈkuːɫŭʋ]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈkuːluʋɑ/, [ˈkuːɫuʋɑ]
• Rhymes: -uːluʋ, -uːluʋɑ
• Hyphenation: kuu‧lu‧va

Participle

kuuluva

1. present active participle of kuulua
   • 1936, V. I. Junus, Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[2], Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, page 9:

     Kummaas ono kaks yhtee kuuluvaa vokalaa (diftonga).

     Which contains two vowels heard together (a diphthong).

Declension

Declension of kuuluva (type 3/koira, no gradation)
	singular	plural
nominative	kuuluva	kuuluvat
genitive	kuuluvan	kuuluviin
partitive	kuuluvaa	kuuluvia
illative	kuuluvaa	kuuluvii
inessive	kuuluvaas	kuuluviis
elative	kuuluvast	kuuluvist
allative	kuuluvalle	kuuluville
adessive	kuuluvaal	kuuluviil
ablative	kuuluvalt	kuuluvilt
translative	kuuluvaks	kuuluviks
essive	kuuluvanna, kuuluvaan	kuuluvinna, kuuluviin
exessive1)	kuuluvant	kuuluvint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.