mieltää

Finnish

Etymology 1

mieli +‎ -tää

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmie̯ltæːˣ/, [ˈmie̞̯l̪t̪æː(ʔ)]
• Rhymes: -ieltæː
• Syllabification^(key): miel‧tää

Verb

mieltää

1. (intransitive) to perceive, regard (as = translative)

Conjugation

Inflection of mieltää (Kotus type 54*I/huutaa, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		miellän	en miellä	1st sing.	olen mieltänyt	en ole mieltänyt
2nd sing.		miellät	et miellä	2nd sing.	olet mieltänyt	et ole mieltänyt
3rd sing.		mieltää	ei miellä	3rd sing.	on mieltänyt	ei ole mieltänyt
1st plur.		miellämme	emme miellä	1st plur.	olemme mieltäneet	emme ole mieltäneet
2nd plur.		miellätte	ette miellä	2nd plur.	olette mieltäneet	ette ole mieltäneet
3rd plur.		mieltävät	eivät miellä	3rd plur.	ovat mieltäneet	eivät ole mieltäneet
passive		mielletään	ei mielletä	passive	on mielletty	ei ole mielletty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mielsin	en mieltänyt	1st sing.	olin mieltänyt	en ollut mieltänyt
2nd sing.		mielsit	et mieltänyt	2nd sing.	olit mieltänyt	et ollut mieltänyt
3rd sing.		mielsi	ei mieltänyt	3rd sing.	oli mieltänyt	ei ollut mieltänyt
1st plur.		mielsimme	emme mieltäneet	1st plur.	olimme mieltäneet	emme olleet mieltäneet
2nd plur.		mielsitte	ette mieltäneet	2nd plur.	olitte mieltäneet	ette olleet mieltäneet
3rd plur.		mielsivät	eivät mieltäneet	3rd plur.	olivat mieltäneet	eivät olleet mieltäneet
passive		miellettiin	ei mielletty	passive	oli mielletty	ei ollut mielletty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mieltäisin	en mieltäisi	1st sing.	olisin mieltänyt	en olisi mieltänyt
2nd sing.		mieltäisit	et mieltäisi	2nd sing.	olisit mieltänyt	et olisi mieltänyt
3rd sing.		mieltäisi	ei mieltäisi	3rd sing.	olisi mieltänyt	ei olisi mieltänyt
1st plur.		mieltäisimme	emme mieltäisi	1st plur.	olisimme mieltäneet	emme olisi mieltäneet
2nd plur.		mieltäisitte	ette mieltäisi	2nd plur.	olisitte mieltäneet	ette olisi mieltäneet
3rd plur.		mieltäisivät	eivät mieltäisi	3rd plur.	olisivat mieltäneet	eivät olisi mieltäneet
passive		miellettäisiin	ei miellettäisi	passive	olisi mielletty	ei olisi mielletty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		miellä	älä miellä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		mieltäköön	älköön mieltäkö	3rd sing.	olkoon mieltänyt	älköön olko mieltänyt
1st plur.		mieltäkäämme	älkäämme mieltäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		mieltäkää	älkää mieltäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		mieltäkööt	älkööt mieltäkö	3rd plur.	olkoot mieltäneet	älkööt olko mieltäneet
passive		miellettäköön	älköön miellettäkö	passive	olkoon mielletty	älköön olko mielletty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		mieltänen	en mieltäne	1st sing.	lienen mieltänyt	en liene mieltänyt
2nd sing.		mieltänet	et mieltäne	2nd sing.	lienet mieltänyt	et liene mieltänyt
3rd sing.		mieltänee	ei mieltäne	3rd sing.	lienee mieltänyt	ei liene mieltänyt
1st plur.		mieltänemme	emme mieltäne	1st plur.	lienemme mieltäneet	emme liene mieltäneet
2nd plur.		mieltänette	ette mieltäne	2nd plur.	lienette mieltäneet	ette liene mieltäneet
3rd plur.		mieltänevät	eivät mieltäne	3rd plur.	lienevät mieltäneet	eivät liene mieltäneet
passive		miellettäneen	ei miellettäne	passive	lienee mielletty	ei liene mielletty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		mieltää		present	mieltävä	miellettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st mieltääkseni mieltääksemme 2nd mieltääksesi mieltääksenne 3rd mieltääkseen mieltääksensä		past	mieltänyt	mielletty
2nd	inessive2	mieltäessä	miellettäessä	agent3	mieltämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st mieltäessäni mieltäessämme 2nd mieltäessäsi mieltäessänne 3rd mieltäessään mieltäessänsä		negative	mieltämätön
	instructive	mieltäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form mieltää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	mieltämässä	—
	elative	mieltämästä	—
	illative	mieltämään	—
	adessive	mieltämällä	—
	abessive	mieltämättä	—
	instructive	mieltämän	miellettämän
4th4	verbal noun	mieltäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st mieltämäisilläni mieltämäisillämme 2nd mieltämäisilläsi mieltämäisillänne 3rd mieltämäisillään mieltämäisillänsä

Derived terms

• mielle
• mieltäminen

 

Further reading

• “mieltää”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmie̯ltæː/, [ˈmie̞̯l̪t̪æː]
• Rhymes: -ieltæː
• Syllabification^(key): miel‧tää

Verb

mieltää

1. third-person singular present indicative of mieltää

Anagrams

• imeltää