myönnyttää

Finnish

Etymology

myöntyä +‎ -ttää

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmyø̯nːytːæːˣ/, [ˈmyø̞̯nːyt̪ːæː(ʔ)]
• Rhymes: -yønːytːæː
• Syllabification^(key): myön‧nyt‧tää

Verb

myönnyttää (uncommon)

1. (transitive) to grant, allow

Conjugation

Inflection of myönnyttää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		myönnytän	en myönnytä	1st sing.	olen myönnyttänyt	en ole myönnyttänyt
2nd sing.		myönnytät	et myönnytä	2nd sing.	olet myönnyttänyt	et ole myönnyttänyt
3rd sing.		myönnyttää	ei myönnytä	3rd sing.	on myönnyttänyt	ei ole myönnyttänyt
1st plur.		myönnytämme	emme myönnytä	1st plur.	olemme myönnyttäneet	emme ole myönnyttäneet
2nd plur.		myönnytätte	ette myönnytä	2nd plur.	olette myönnyttäneet	ette ole myönnyttäneet
3rd plur.		myönnyttävät	eivät myönnytä	3rd plur.	ovat myönnyttäneet	eivät ole myönnyttäneet
passive		myönnytetään	ei myönnytetä	passive	on myönnytetty	ei ole myönnytetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		myönnytin	en myönnyttänyt	1st sing.	olin myönnyttänyt	en ollut myönnyttänyt
2nd sing.		myönnytit	et myönnyttänyt	2nd sing.	olit myönnyttänyt	et ollut myönnyttänyt
3rd sing.		myönnytti	ei myönnyttänyt	3rd sing.	oli myönnyttänyt	ei ollut myönnyttänyt
1st plur.		myönnytimme	emme myönnyttäneet	1st plur.	olimme myönnyttäneet	emme olleet myönnyttäneet
2nd plur.		myönnytitte	ette myönnyttäneet	2nd plur.	olitte myönnyttäneet	ette olleet myönnyttäneet
3rd plur.		myönnyttivät	eivät myönnyttäneet	3rd plur.	olivat myönnyttäneet	eivät olleet myönnyttäneet
passive		myönnytettiin	ei myönnytetty	passive	oli myönnytetty	ei ollut myönnytetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		myönnyttäisin	en myönnyttäisi	1st sing.	olisin myönnyttänyt	en olisi myönnyttänyt
2nd sing.		myönnyttäisit	et myönnyttäisi	2nd sing.	olisit myönnyttänyt	et olisi myönnyttänyt
3rd sing.		myönnyttäisi	ei myönnyttäisi	3rd sing.	olisi myönnyttänyt	ei olisi myönnyttänyt
1st plur.		myönnyttäisimme	emme myönnyttäisi	1st plur.	olisimme myönnyttäneet	emme olisi myönnyttäneet
2nd plur.		myönnyttäisitte	ette myönnyttäisi	2nd plur.	olisitte myönnyttäneet	ette olisi myönnyttäneet
3rd plur.		myönnyttäisivät	eivät myönnyttäisi	3rd plur.	olisivat myönnyttäneet	eivät olisi myönnyttäneet
passive		myönnytettäisiin	ei myönnytettäisi	passive	olisi myönnytetty	ei olisi myönnytetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		myönnytä	älä myönnytä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		myönnyttäköön	älköön myönnyttäkö	3rd sing.	olkoon myönnyttänyt	älköön olko myönnyttänyt
1st plur.		myönnyttäkäämme	älkäämme myönnyttäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		myönnyttäkää	älkää myönnyttäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		myönnyttäkööt	älkööt myönnyttäkö	3rd plur.	olkoot myönnyttäneet	älkööt olko myönnyttäneet
passive		myönnytettäköön	älköön myönnytettäkö	passive	olkoon myönnytetty	älköön olko myönnytetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		myönnyttänen	en myönnyttäne	1st sing.	lienen myönnyttänyt	en liene myönnyttänyt
2nd sing.		myönnyttänet	et myönnyttäne	2nd sing.	lienet myönnyttänyt	et liene myönnyttänyt
3rd sing.		myönnyttänee	ei myönnyttäne	3rd sing.	lienee myönnyttänyt	ei liene myönnyttänyt
1st plur.		myönnyttänemme	emme myönnyttäne	1st plur.	lienemme myönnyttäneet	emme liene myönnyttäneet
2nd plur.		myönnyttänette	ette myönnyttäne	2nd plur.	lienette myönnyttäneet	ette liene myönnyttäneet
3rd plur.		myönnyttänevät	eivät myönnyttäne	3rd plur.	lienevät myönnyttäneet	eivät liene myönnyttäneet
passive		myönnytettäneen	ei myönnytettäne	passive	lienee myönnytetty	ei liene myönnytetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		myönnyttää		present	myönnyttävä	myönnytettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st myönnyttääkseni myönnyttääksemme 2nd myönnyttääksesi myönnyttääksenne 3rd myönnyttääkseen myönnyttääksensä		past	myönnyttänyt	myönnytetty
2nd	inessive2	myönnyttäessä	myönnytettäessä	agent3	myönnyttämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st myönnyttäessäni myönnyttäessämme 2nd myönnyttäessäsi myönnyttäessänne 3rd myönnyttäessään myönnyttäessänsä		negative	myönnyttämätön
	instructive	myönnyttäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form myönnyttää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	myönnyttämässä	—
	elative	myönnyttämästä	—
	illative	myönnyttämään	—
	adessive	myönnyttämällä	—
	abessive	myönnyttämättä	—
	instructive	myönnyttämän	myönnytettämän
4th4	verbal noun	myönnyttäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st myönnyttämäisilläni myönnyttämäisillämme 2nd myönnyttämäisilläsi myönnyttämäisillänne 3rd myönnyttämäisillään myönnyttämäisillänsä

Derived terms

• myönnytellä
• myönnytys