roukko

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *roukka, *roukko, borrowed from Proto-Germanic *hraukaz. Cognates include Estonian rõuk, Veps rouk, Ingrian roukko.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrou̯kːo/, [ˈro̞u̯kːo̞]
• Rhymes: -oukːo
• Syllabification^(key): rouk‧ko

Noun

roukko (dialectal)

1. heap, pile (of ice, rocks, etc.)

Declension

Inflection of roukko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)
nominative		roukko	roukot
genitive		roukon	roukkojen
partitive		roukkoa	roukkoja
illative		roukkoon	roukkoihin
		singular	plural
nominative		roukko	roukot
accusative	nom.	roukko	roukot
	gen.	roukon
genitive		roukon	roukkojen
partitive		roukkoa	roukkoja
inessive		roukossa	roukoissa
elative		roukosta	roukoista
illative		roukkoon	roukkoihin
adessive		roukolla	roukoilla
ablative		roukolta	roukoilta
allative		roukolle	roukoille
essive		roukkona	roukkoina
translative		roukoksi	roukoiksi
abessive		roukotta	roukoitta
instructive		—	roukoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of roukko (Kotus type 1*A/valo, kk-k gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative roukkoni roukkoni accusative nom. roukkoni roukkoni gen. roukkoni genitive roukkoni roukkojeni partitive roukkoani roukkojani inessive roukossani roukoissani elative roukostani roukoistani illative roukkooni roukkoihini adessive roukollani roukoillani ablative roukoltani roukoiltani allative roukolleni roukoilleni essive roukkonani roukkoinani translative roukokseni roukoikseni abessive roukottani roukoittani instructive — — comitative — roukkoineni second-person singular possessor singular plural nominative roukkosi roukkosi accusative nom. roukkosi roukkosi gen. roukkosi genitive roukkosi roukkojesi partitive roukkoasi roukkojasi inessive roukossasi roukoissasi elative roukostasi roukoistasi illative roukkoosi roukkoihisi adessive roukollasi roukoillasi ablative roukoltasi roukoiltasi allative roukollesi roukoillesi essive roukkonasi roukkoinasi translative roukoksesi roukoiksesi abessive roukottasi roukoittasi instructive — — comitative — roukkoinesi first-person plural possessor singular plural nominative roukkomme roukkomme accusative nom. roukkomme roukkomme gen. roukkomme genitive roukkomme roukkojemme partitive roukkoamme roukkojamme inessive roukossamme roukoissamme elative roukostamme roukoistamme illative roukkoomme roukkoihimme adessive roukollamme roukoillamme ablative roukoltamme roukoiltamme allative roukollemme roukoillemme essive roukkonamme roukkoinamme translative roukoksemme roukoiksemme abessive roukottamme roukoittamme instructive — — comitative — roukkoinemme second-person plural possessor singular plural nominative roukkonne roukkonne accusative nom. roukkonne roukkonne gen. roukkonne genitive roukkonne roukkojenne partitive roukkoanne roukkojanne inessive roukossanne roukoissanne elative roukostanne roukoistanne illative roukkoonne roukkoihinne adessive roukollanne roukoillanne ablative roukoltanne roukoiltanne allative roukollenne roukoillenne essive roukkonanne roukkoinanne translative roukoksenne roukoiksenne abessive roukottanne roukoittanne instructive — — comitative — roukkoinenne third-person possessor singular plural nominative roukkonsa roukkonsa accusative nom. roukkonsa roukkonsa gen. roukkonsa genitive roukkonsa roukkojensa partitive roukkoaan roukkoansa roukkojaan roukkojansa inessive roukossaan roukossansa roukoissaan roukoissansa elative roukostaan roukostansa roukoistaan roukoistansa illative roukkoonsa roukkoihinsa adessive roukollaan roukollansa roukoillaan roukoillansa ablative roukoltaan roukoltansa roukoiltaan roukoiltansa allative roukolleen roukollensa roukoilleen roukoillensa essive roukkonaan roukkonansa roukkoinaan roukkoinansa translative roukokseen roukoksensa roukoikseen roukoiksensa abessive roukottaan roukottansa roukoittaan roukoittansa instructive — — comitative — roukkoineen roukkoinensa

Derived terms

• roukkio
  • röykkiö