sujauttaa

Finnish

Etymology

From sujahtaa +‎ -uttaa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsujɑutːɑːˣ/, [ˈs̠ujɑ̝ˌut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -utːɑː
• Syllabification^(key): su‧ja‧ut‧taa

Verb

sujauttaa

1. (transitive) to slip (cause to move smoothly and quickly)

Conjugation

Inflection of sujauttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sujautan	en sujauta	1st sing.	olen sujauttanut	en ole sujauttanut
2nd sing.		sujautat	et sujauta	2nd sing.	olet sujauttanut	et ole sujauttanut
3rd sing.		sujauttaa	ei sujauta	3rd sing.	on sujauttanut	ei ole sujauttanut
1st plur.		sujautamme	emme sujauta	1st plur.	olemme sujauttaneet	emme ole sujauttaneet
2nd plur.		sujautatte	ette sujauta	2nd plur.	olette sujauttaneet	ette ole sujauttaneet
3rd plur.		sujauttavat	eivät sujauta	3rd plur.	ovat sujauttaneet	eivät ole sujauttaneet
passive		sujautetaan	ei sujauteta	passive	on sujautettu	ei ole sujautettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sujautin	en sujauttanut	1st sing.	olin sujauttanut	en ollut sujauttanut
2nd sing.		sujautit	et sujauttanut	2nd sing.	olit sujauttanut	et ollut sujauttanut
3rd sing.		sujautti	ei sujauttanut	3rd sing.	oli sujauttanut	ei ollut sujauttanut
1st plur.		sujautimme	emme sujauttaneet	1st plur.	olimme sujauttaneet	emme olleet sujauttaneet
2nd plur.		sujautitte	ette sujauttaneet	2nd plur.	olitte sujauttaneet	ette olleet sujauttaneet
3rd plur.		sujauttivat	eivät sujauttaneet	3rd plur.	olivat sujauttaneet	eivät olleet sujauttaneet
passive		sujautettiin	ei sujautettu	passive	oli sujautettu	ei ollut sujautettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sujauttaisin	en sujauttaisi	1st sing.	olisin sujauttanut	en olisi sujauttanut
2nd sing.		sujauttaisit	et sujauttaisi	2nd sing.	olisit sujauttanut	et olisi sujauttanut
3rd sing.		sujauttaisi	ei sujauttaisi	3rd sing.	olisi sujauttanut	ei olisi sujauttanut
1st plur.		sujauttaisimme	emme sujauttaisi	1st plur.	olisimme sujauttaneet	emme olisi sujauttaneet
2nd plur.		sujauttaisitte	ette sujauttaisi	2nd plur.	olisitte sujauttaneet	ette olisi sujauttaneet
3rd plur.		sujauttaisivat	eivät sujauttaisi	3rd plur.	olisivat sujauttaneet	eivät olisi sujauttaneet
passive		sujautettaisiin	ei sujautettaisi	passive	olisi sujautettu	ei olisi sujautettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		sujauta	älä sujauta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		sujauttakoon	älköön sujauttako	3rd sing.	olkoon sujauttanut	älköön olko sujauttanut
1st plur.		sujauttakaamme	älkäämme sujauttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		sujauttakaa	älkää sujauttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		sujauttakoot	älkööt sujauttako	3rd plur.	olkoot sujauttaneet	älkööt olko sujauttaneet
passive		sujautettakoon	älköön sujautettako	passive	olkoon sujautettu	älköön olko sujautettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		sujauttanen	en sujauttane	1st sing.	lienen sujauttanut	en liene sujauttanut
2nd sing.		sujauttanet	et sujauttane	2nd sing.	lienet sujauttanut	et liene sujauttanut
3rd sing.		sujauttanee	ei sujauttane	3rd sing.	lienee sujauttanut	ei liene sujauttanut
1st plur.		sujauttanemme	emme sujauttane	1st plur.	lienemme sujauttaneet	emme liene sujauttaneet
2nd plur.		sujauttanette	ette sujauttane	2nd plur.	lienette sujauttaneet	ette liene sujauttaneet
3rd plur.		sujauttanevat	eivät sujauttane	3rd plur.	lienevät sujauttaneet	eivät liene sujauttaneet
passive		sujautettaneen	ei sujautettane	passive	lienee sujautettu	ei liene sujautettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		sujauttaa		present	sujauttava	sujautettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sujauttaakseni sujauttaaksemme 2nd sujauttaaksesi sujauttaaksenne 3rd sujauttaakseen sujauttaaksensa		past	sujauttanut	sujautettu
2nd	inessive2	sujauttaessa	sujautettaessa	agent3	sujauttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st sujauttaessani sujauttaessamme 2nd sujauttaessasi sujauttaessanne 3rd sujauttaessaan sujauttaessansa		negative	sujauttamaton
	instructive	sujauttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form sujauttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	sujauttamassa	—
	elative	sujauttamasta	—
	illative	sujauttamaan	—
	adessive	sujauttamalla	—
	abessive	sujauttamatta	—
	instructive	sujauttaman	sujautettaman
4th4	verbal noun	sujauttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st sujauttamaisillani sujauttamaisillamme 2nd sujauttamaisillasi sujauttamaisillanne 3rd sujauttamaisillaan sujauttamaisillansa

Derived terms

• sujautella

 

Further reading

• “sujauttaa”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03