surkastaa

Finnish

Etymology

surkea +‎ -staa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈsurkɑstɑːˣ/, [ˈs̠urkɑ̝s̠tɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -urkɑstɑː
• Syllabification^(key): sur‧kas‧taa

Verb

surkastaa

1. (transitive) to constrict

Conjugation

Inflection of surkastaa (Kotus type 53/muistaa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		surkastan	en surkasta	1st sing.	olen surkastanut	en ole surkastanut
2nd sing.		surkastat	et surkasta	2nd sing.	olet surkastanut	et ole surkastanut
3rd sing.		surkastaa	ei surkasta	3rd sing.	on surkastanut	ei ole surkastanut
1st plur.		surkastamme	emme surkasta	1st plur.	olemme surkastaneet	emme ole surkastaneet
2nd plur.		surkastatte	ette surkasta	2nd plur.	olette surkastaneet	ette ole surkastaneet
3rd plur.		surkastavat	eivät surkasta	3rd plur.	ovat surkastaneet	eivät ole surkastaneet
passive		surkastetaan	ei surkasteta	passive	on surkastettu	ei ole surkastettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		surkastin	en surkastanut	1st sing.	olin surkastanut	en ollut surkastanut
2nd sing.		surkastit	et surkastanut	2nd sing.	olit surkastanut	et ollut surkastanut
3rd sing.		surkasti	ei surkastanut	3rd sing.	oli surkastanut	ei ollut surkastanut
1st plur.		surkastimme	emme surkastaneet	1st plur.	olimme surkastaneet	emme olleet surkastaneet
2nd plur.		surkastitte	ette surkastaneet	2nd plur.	olitte surkastaneet	ette olleet surkastaneet
3rd plur.		surkastivat	eivät surkastaneet	3rd plur.	olivat surkastaneet	eivät olleet surkastaneet
passive		surkastettiin	ei surkastettu	passive	oli surkastettu	ei ollut surkastettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		surkastaisin	en surkastaisi	1st sing.	olisin surkastanut	en olisi surkastanut
2nd sing.		surkastaisit	et surkastaisi	2nd sing.	olisit surkastanut	et olisi surkastanut
3rd sing.		surkastaisi	ei surkastaisi	3rd sing.	olisi surkastanut	ei olisi surkastanut
1st plur.		surkastaisimme	emme surkastaisi	1st plur.	olisimme surkastaneet	emme olisi surkastaneet
2nd plur.		surkastaisitte	ette surkastaisi	2nd plur.	olisitte surkastaneet	ette olisi surkastaneet
3rd plur.		surkastaisivat	eivät surkastaisi	3rd plur.	olisivat surkastaneet	eivät olisi surkastaneet
passive		surkastettaisiin	ei surkastettaisi	passive	olisi surkastettu	ei olisi surkastettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		surkasta	älä surkasta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		surkastakoon	älköön surkastako	3rd sing.	olkoon surkastanut	älköön olko surkastanut
1st plur.		surkastakaamme	älkäämme surkastako	1st plur.	—	—
2nd plur.		surkastakaa	älkää surkastako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		surkastakoot	älkööt surkastako	3rd plur.	olkoot surkastaneet	älkööt olko surkastaneet
passive		surkastettakoon	älköön surkastettako	passive	olkoon surkastettu	älköön olko surkastettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		surkastanen	en surkastane	1st sing.	lienen surkastanut	en liene surkastanut
2nd sing.		surkastanet	et surkastane	2nd sing.	lienet surkastanut	et liene surkastanut
3rd sing.		surkastanee	ei surkastane	3rd sing.	lienee surkastanut	ei liene surkastanut
1st plur.		surkastanemme	emme surkastane	1st plur.	lienemme surkastaneet	emme liene surkastaneet
2nd plur.		surkastanette	ette surkastane	2nd plur.	lienette surkastaneet	ette liene surkastaneet
3rd plur.		surkastanevat	eivät surkastane	3rd plur.	lienevät surkastaneet	eivät liene surkastaneet
passive		surkastettaneen	ei surkastettane	passive	lienee surkastettu	ei liene surkastettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		surkastaa		present	surkastava	surkastettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st surkastaakseni surkastaaksemme 2nd surkastaaksesi surkastaaksenne 3rd surkastaakseen surkastaaksensa		past	surkastanut	surkastettu
2nd	inessive2	surkastaessa	surkastettaessa	agent4	surkastama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st surkastaessani surkastaessamme 2nd surkastaessasi surkastaessanne 3rd surkastaessaan surkastaessansa		negative	surkastamaton
	instructive	surkastaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form surkastaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	surkastamassa	—
	elative	surkastamasta	—
	illative	surkastamaan	—
	adessive	surkastamalla	—
	abessive	surkastamatta	—
	instructive	surkastaman	surkastettaman
4th3	verbal noun	surkastaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st surkastamaisillani surkastamaisillamme 2nd surkastamaisillasi surkastamaisillanne 3rd surkastamaisillaan surkastamaisillansa

Derived terms

• surkastua

 

Related terms

• surkastua (intransitive)

Further reading

• “surkastaa”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03