valtuuttaa

Definition from Wiktionary, a free dictionary

Jump to: navigation, search

Contents

[edit] Finnish

[edit] Etymology

From valta (power, authority)

[edit] Verb

valtuuttaa (stem valtuut-*)

  1. To authorize.
  2. To empower.
  3. To mandate.

[edit] Conjugation

Conjugation of valtuuttaa (type muistaa)
indicative
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st valtuutan valtuutamme en valtuuta emme valtuuta 1st olen valtuuttanut olemme valtuuttaneet en ole valtuuttanut emme ole valtuuttaneet
2nd valtuutat valtuutatte et valtuuta ette valtuuta 2nd olet valtuuttanut olette valtuuttaneet et ole valtuuttanut ette ole valtuuttaneet
3rd valtuuttaa valtuuttavat ei valtuuta eivät valtuuta 3rd on valtuuttanut ovat valtuuttaneet ei ole valtuuttanut eivät ole valtuuttaneet
passive valtuutetaan ei valtuuteta passive on valtuutettu ei ole valtuutettu
past pluperfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st valtuutin valtuutimme en valtuuttanut emme valtuuttaneet 1st olin valtuuttanut olimme valtuuttaneet en ollut valtuuttanut emme olleet valtuuttaneet
2nd valtuutit valtuutitte et valtuuttanut ette valtuuttaneet 2nd olit valtuuttanut olitte valtuuttaneet et ollut valtuuttanut ette olleet valtuuttaneet
3rd valtuutti valtuuttivat ei valtuuttanut eivät valtuuttaneet 3rd oli valtuuttanut olivat valtuuttaneet ei ollut valtuuttanut eivät olleet valtuuttaneet
passive valtuutettiin ei valtuutettu passive oli valtuutettu ei ollut valtuutettu
conditional
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st valtuuttaisin valtuuttaisimme en valtuuttaisi emme valtuuttaisi 1st olisin valtuuttanut olisimme valtuuttaneet en olisi valtuuttanut emme olisi valtuuttaneet
2nd valtuuttaisit valtuuttaisitte et valtuuttaisi ette valtuuttaisi 2nd olisit valtuuttanut olisitte valtuuttaneet et olisi valtuuttanut ette olisi valtuuttaneet
3rd valtuuttaisi valtuuttaisivat ei valtuuttaisi eivät valtuuttaisi 3rd olisi valtuuttanut olisivat valtuuttaneet ei olisi valtuuttanut eivät olisi valtuuttaneet
passive valtuutettaisiin ei valtuutettaisi passive olisi valtuutettu ei olisi valtuutettu
imperative
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st – valtuuttakaamme – älkäämme valtuuttako 1st – olkaamme valtuuttaneet – älkäämme olko valtuuttaneet
2nd valtuuta valtuuttakaa älä valtuuta älkää valtuuttako 2nd ole valtuuttanut olkaa valtuuttaneet älä ole valtuuttanut älkää olko valtuuttaneet
3rd valtuuttakoon valtuuttakoot älköön valtuuttako älkööt valtuuttako 3rd olkoon valtuuttanut olkoot valtuuttaneet älköön olko valtuuttanut älkööt olko valtuuttaneet
passive valtuutettakoon älköön valtuutettako passive olkoon valtuutettu älköön olko valtuutettu
potential
present perfect
positive negative positive negative
person singular plural singular plural person singular plural singular plural
1st valtuuttanen valtuuttanemme en valtuuttane emme valtuuttane 1st lienen valtuuttanut lienemme valtuuttaneet en liene valtuuttanut emme liene valtuuttaneet
2nd valtuuttanet valtuuttanette et valtuuttane ette valtuuttane 2nd lienet valtuuttanut lienette valtuuttaneet et liene valtuuttanut ette liene valtuuttaneet
3rd valtuuttanee valtuuttanevat ei valtuuttane eivät valtuuttane 3rd lienee valtuuttanut lienevät valtuuttaneet ei liene valtuuttanut eivät liene valtuuttaneet
passive valtuutettaneen ei valtuutettane passive lienee valtuutettu ei liene valtuutettu


Nominal forms
infinitive participle
active passive active passive
I valtuuttaa present valtuuttava valtuutettava
long I valtuuttaakseen2 past valtuuttanut valtuutettu
II inessive valtuuttaessa1 valtuutettaessa agent valtuuttama1, 3
instructive valtuuttaen – negative valtuuttamaton
III inessive valtuuttamassa – 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.
elative valtuuttamasta –
illative valtuuttamaan –
adessive valtuuttamalla –
abessive valtuuttamatta –
instructive valtuuttaman valtuutettaman
IV nominative valtuuttaminen
partitive valtuuttamista
V valtuuttamaisillaan2
Retrieved from "http://en.wiktionary.org/wiki/valtuuttaa"
In other languages