äkeä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

äkeä ‎(comparative äkeämpi, superlative äkein)

  1. irascible, irked, irritated, sullen

Declension[edit]

Inflection of äkeä (Kotus type 15/korkea, no gradation)
nominative äkeä äkeät
genitive äkeän äkeiden
äkeitten
partitive äkeää
äkeätä
äkeitä
illative äkeään äkeisiin
äkeihin
singular plural
nominative äkeä äkeät
accusative nom.? äkeä äkeät
gen. äkeän
genitive äkeän äkeiden
äkeitten
äkeäinrare
partitive äkeää
äkeätä
äkeitä
inessive äkeässä äkeissä
elative äkeästä äkeistä
illative äkeään äkeisiin
äkeihin
adessive äkeällä äkeillä
ablative äkeältä äkeiltä
allative äkeälleˣ äkeilleˣ
essive äkeänä äkeinä
translative äkeäksi äkeiksi
instructive äkein
abessive äkeättä äkeittä
comitative äkeine