örinä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search
See also: orina

Finnish[edit]

Noun[edit]

örinä

  1. Incoherent speech of a drunk.

Declension[edit]

Inflection of örinä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative örinä örinät
genitive örinän örinöiden
örinöitten
partitive örinää örinöitä
illative örinään örinöihin
singular plural
nominative örinä örinät
accusative nom.? örinä örinät
gen. örinän
genitive örinän örinöiden
örinöitten
örinäinrare
partitive örinää örinöitä
inessive örinässä örinöissä
elative örinästä örinöistä
illative örinään örinöihin
adessive örinällä örinöillä
ablative örinältä örinöiltä
allative örinälleˣ örinöilleˣ
essive örinänä örinöinä
translative örinäksi örinöiksi
instructive örinöin
abessive örinättä örinöittä
comitative örinöineen