ehdoton

Finnish

Etymology

ehto (“condition”) +‎ -ton (“-less”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈehdoton/, [ˈe̞hdo̞t̪o̞n]
• Rhymes: -ehdoton
• Syllabification^(key): eh‧do‧ton

Adjective

ehdoton (comparative ehdottomampi, superlative ehdottomin)

1. absolute, unconditional

   Parlamentaarisella äänestyksellä pyritään ehdottomaan enemmistöön.

   With the parlamentary election we are aiming to an absolute majority.

   Kuningas oli usein valtakuntansa ehdoton yksinvaltias.

   A king was often the absolute monarch of his realm.

   Tämä kappale on minun ehdoton suosikki.

   This song is my absolute favourite.

2. (informal) best

   Beatles on ehdoton!

   The Beatles are the best!

Declension

Inflection of ehdoton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		ehdoton	ehdottomat
genitive		ehdottoman	ehdottomien
partitive		ehdotonta	ehdottomia
illative		ehdottomaan	ehdottomiin
		singular	plural
nominative		ehdoton	ehdottomat
accusative	nom.	ehdoton	ehdottomat
	gen.	ehdottoman
genitive		ehdottoman	ehdottomien ehdotonten rare
partitive		ehdotonta	ehdottomia
inessive		ehdottomassa	ehdottomissa
elative		ehdottomasta	ehdottomista
illative		ehdottomaan	ehdottomiin
adessive		ehdottomalla	ehdottomilla
ablative		ehdottomalta	ehdottomilta
allative		ehdottomalle	ehdottomille
essive		ehdottomana	ehdottomina
translative		ehdottomaksi	ehdottomiksi
abessive		ehdottomatta	ehdottomitta
instructive		—	ehdottomin
comitative		—	ehdottomine

Possessive forms of ehdoton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative ehdottomani ehdottomani accusative nom. ehdottomani ehdottomani gen. ehdottomani genitive ehdottomani ehdottomieni ehdotonteni rare partitive ehdotontani ehdottomiani inessive ehdottomassani ehdottomissani elative ehdottomastani ehdottomistani illative ehdottomaani ehdottomiini adessive ehdottomallani ehdottomillani ablative ehdottomaltani ehdottomiltani allative ehdottomalleni ehdottomilleni essive ehdottomanani ehdottominani translative ehdottomakseni ehdottomikseni abessive ehdottomattani ehdottomittani instructive — — comitative — ehdottomineni second-person singular possessor singular plural nominative ehdottomasi ehdottomasi accusative nom. ehdottomasi ehdottomasi gen. ehdottomasi genitive ehdottomasi ehdottomiesi ehdotontesi rare partitive ehdotontasi ehdottomiasi inessive ehdottomassasi ehdottomissasi elative ehdottomastasi ehdottomistasi illative ehdottomaasi ehdottomiisi adessive ehdottomallasi ehdottomillasi ablative ehdottomaltasi ehdottomiltasi allative ehdottomallesi ehdottomillesi essive ehdottomanasi ehdottominasi translative ehdottomaksesi ehdottomiksesi abessive ehdottomattasi ehdottomittasi instructive — — comitative — ehdottominesi first-person plural possessor singular plural nominative ehdottomamme ehdottomamme accusative nom. ehdottomamme ehdottomamme gen. ehdottomamme genitive ehdottomamme ehdottomiemme ehdotontemme rare partitive ehdotontamme ehdottomiamme inessive ehdottomassamme ehdottomissamme elative ehdottomastamme ehdottomistamme illative ehdottomaamme ehdottomiimme adessive ehdottomallamme ehdottomillamme ablative ehdottomaltamme ehdottomiltamme allative ehdottomallemme ehdottomillemme essive ehdottomanamme ehdottominamme translative ehdottomaksemme ehdottomiksemme abessive ehdottomattamme ehdottomittamme instructive — — comitative — ehdottominemme second-person plural possessor singular plural nominative ehdottomanne ehdottomanne accusative nom. ehdottomanne ehdottomanne gen. ehdottomanne genitive ehdottomanne ehdottomienne ehdotontenne rare partitive ehdotontanne ehdottomianne inessive ehdottomassanne ehdottomissanne elative ehdottomastanne ehdottomistanne illative ehdottomaanne ehdottomiinne adessive ehdottomallanne ehdottomillanne ablative ehdottomaltanne ehdottomiltanne allative ehdottomallenne ehdottomillenne essive ehdottomananne ehdottominanne translative ehdottomaksenne ehdottomiksenne abessive ehdottomattanne ehdottomittanne instructive — — comitative — ehdottominenne third-person possessor singular plural nominative ehdottomansa ehdottomansa accusative nom. ehdottomansa ehdottomansa gen. ehdottomansa genitive ehdottomansa ehdottomiensa ehdotontensa rare partitive ehdotontaan ehdotontansa ehdottomiaan ehdottomiansa inessive ehdottomassaan ehdottomassansa ehdottomissaan ehdottomissansa elative ehdottomastaan ehdottomastansa ehdottomistaan ehdottomistansa illative ehdottomaansa ehdottomiinsa adessive ehdottomallaan ehdottomallansa ehdottomillaan ehdottomillansa ablative ehdottomaltaan ehdottomaltansa ehdottomiltaan ehdottomiltansa allative ehdottomalleen ehdottomallensa ehdottomilleen ehdottomillensa essive ehdottomanaan ehdottomanansa ehdottominaan ehdottominansa translative ehdottomakseen ehdottomaksensa ehdottomikseen ehdottomiksensa abessive ehdottomattaan ehdottomattansa ehdottomittaan ehdottomittansa instructive — — comitative — ehdottomineen ehdottominensa

Derived terms

• ehdottomasti
• ehdottomuus

Noun

ehdoton

1. (informal) an unconditional incarceration (as opposed to probation), prison (sentence)

   Se sai viisi vuotta ehdotonta.

   He got five years in prison.

Declension

Inflection of ehdoton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)
nominative		ehdoton	ehdottomat
genitive		ehdottoman	ehdottomien
partitive		ehdotonta	ehdottomia
illative		ehdottomaan	ehdottomiin
		singular	plural
nominative		ehdoton	ehdottomat
accusative	nom.	ehdoton	ehdottomat
	gen.	ehdottoman
genitive		ehdottoman	ehdottomien ehdotonten rare
partitive		ehdotonta	ehdottomia
inessive		ehdottomassa	ehdottomissa
elative		ehdottomasta	ehdottomista
illative		ehdottomaan	ehdottomiin
adessive		ehdottomalla	ehdottomilla
ablative		ehdottomalta	ehdottomilta
allative		ehdottomalle	ehdottomille
essive		ehdottomana	ehdottomina
translative		ehdottomaksi	ehdottomiksi
abessive		ehdottomatta	ehdottomitta
instructive		—	ehdottomin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of ehdoton (Kotus type 34*C/onneton, tt-t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative ehdottomani ehdottomani accusative nom. ehdottomani ehdottomani gen. ehdottomani genitive ehdottomani ehdottomieni ehdotonteni rare partitive ehdotontani ehdottomiani inessive ehdottomassani ehdottomissani elative ehdottomastani ehdottomistani illative ehdottomaani ehdottomiini adessive ehdottomallani ehdottomillani ablative ehdottomaltani ehdottomiltani allative ehdottomalleni ehdottomilleni essive ehdottomanani ehdottominani translative ehdottomakseni ehdottomikseni abessive ehdottomattani ehdottomittani instructive — — comitative — ehdottomineni second-person singular possessor singular plural nominative ehdottomasi ehdottomasi accusative nom. ehdottomasi ehdottomasi gen. ehdottomasi genitive ehdottomasi ehdottomiesi ehdotontesi rare partitive ehdotontasi ehdottomiasi inessive ehdottomassasi ehdottomissasi elative ehdottomastasi ehdottomistasi illative ehdottomaasi ehdottomiisi adessive ehdottomallasi ehdottomillasi ablative ehdottomaltasi ehdottomiltasi allative ehdottomallesi ehdottomillesi essive ehdottomanasi ehdottominasi translative ehdottomaksesi ehdottomiksesi abessive ehdottomattasi ehdottomittasi instructive — — comitative — ehdottominesi first-person plural possessor singular plural nominative ehdottomamme ehdottomamme accusative nom. ehdottomamme ehdottomamme gen. ehdottomamme genitive ehdottomamme ehdottomiemme ehdotontemme rare partitive ehdotontamme ehdottomiamme inessive ehdottomassamme ehdottomissamme elative ehdottomastamme ehdottomistamme illative ehdottomaamme ehdottomiimme adessive ehdottomallamme ehdottomillamme ablative ehdottomaltamme ehdottomiltamme allative ehdottomallemme ehdottomillemme essive ehdottomanamme ehdottominamme translative ehdottomaksemme ehdottomiksemme abessive ehdottomattamme ehdottomittamme instructive — — comitative — ehdottominemme second-person plural possessor singular plural nominative ehdottomanne ehdottomanne accusative nom. ehdottomanne ehdottomanne gen. ehdottomanne genitive ehdottomanne ehdottomienne ehdotontenne rare partitive ehdotontanne ehdottomianne inessive ehdottomassanne ehdottomissanne elative ehdottomastanne ehdottomistanne illative ehdottomaanne ehdottomiinne adessive ehdottomallanne ehdottomillanne ablative ehdottomaltanne ehdottomiltanne allative ehdottomallenne ehdottomillenne essive ehdottomananne ehdottominanne translative ehdottomaksenne ehdottomiksenne abessive ehdottomattanne ehdottomittanne instructive — — comitative — ehdottominenne third-person possessor singular plural nominative ehdottomansa ehdottomansa accusative nom. ehdottomansa ehdottomansa gen. ehdottomansa genitive ehdottomansa ehdottomiensa ehdotontensa rare partitive ehdotontaan ehdotontansa ehdottomiaan ehdottomiansa inessive ehdottomassaan ehdottomassansa ehdottomissaan ehdottomissansa elative ehdottomastaan ehdottomastansa ehdottomistaan ehdottomistansa illative ehdottomaansa ehdottomiinsa adessive ehdottomallaan ehdottomallansa ehdottomillaan ehdottomillansa ablative ehdottomaltaan ehdottomaltansa ehdottomiltaan ehdottomiltansa allative ehdottomalleen ehdottomallensa ehdottomilleen ehdottomillensa essive ehdottomanaan ehdottomanansa ehdottominaan ehdottominansa translative ehdottomakseen ehdottomaksensa ehdottomikseen ehdottomiksensa abessive ehdottomattaan ehdottomattansa ehdottomittaan ehdottomittansa instructive — — comitative — ehdottomineen ehdottominensa