itsensä

Finnish

Etymology

itse + possessive suffix.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈitsensæˣ/, [ˈits̠e̞ns̠æ(ʔ)]
• Rhymes: -itsensæ
• Syllabification^(key): it‧sen‧sä

Pronoun

itsensä

1. (reflexive pronoun) The third-person singular and plural of the reflexive pronoun, himself, herself; itself; oneself; themselves.

   Sinun täytyy luottaa itseesi.

   You must trust yourself.

   Anna kertoi Riitan yrittäneen tappaa itsensä.

   Anna told that Riitta had tried to kill herself.

Usage notes

• This pronoun has no nominative form.
• If this pronoun is an object of a postposition that requires a genitive form, a possessive suffix is not appended to the postposition (because itsensä already has one):

hänen kanssansa = with him/her

heidän kanssansa = with them (only of people)

itsensä kanssa = with himself/herself/themselves/itself/oneself

Inflection

• All the cases, except for the genitive and the illative, have a shortened form (see the usage notes of -nsä). Both the forms are acceptable in standard Finnish.

Inflection of itsensä (Kotus type 8/nalle, no gradation)
nominative		—	—
genitive		itsensä	—
partitive		itseään itseänsä	—
illative		itseensä	—
		singular	plural
nominative		—	—
accusative	nom.	—	—
	gen.	itsensä
genitive		itsensä	—
partitive		itseään itseänsä	—
inessive		itsessään itsessänsä	—
elative		itsestään itsestänsä	—
illative		itseensä	—
adessive		itsellään itsellänsä	—
ablative		itseltään itseltänsä	—
allative		itselleen itsellensä	—
essive		itsenään itsenänsä	—
translative		itsekseen itseksensä	—
abessive		itsettään itsettänsä	—
instructive		—	—
comitative		—	—

Personal/possessive forms of itsensä
no possessor	—
possessor	singular	plural
1st person	itseni (“myself”)	itsemme (“ourselves”)
2nd person	itsesi (“yourself”)	itsenne (“yourselves”)
3rd person	itsensä

Anagrams

• netissä, sinestä