hiihtää

Finnish

Etymology

From , probably onomatopoeic. Compare Karelian hiihteä and Veps hihtta.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhiːhtæːˣ/, [ˈhiːçt̪æː(ʔ)]
• Rhymes: -iːhtæː
• Syllabification^(key): hiih‧tää

Verb

hiihtää

1. (intransitive) To ski.

Conjugation

Inflection of hiihtää (Kotus type 53*F/muistaa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hiihdän	en hiihdä	1st sing.	olen hiihtänyt	en ole hiihtänyt
2nd sing.		hiihdät	et hiihdä	2nd sing.	olet hiihtänyt	et ole hiihtänyt
3rd sing.		hiihtää	ei hiihdä	3rd sing.	on hiihtänyt	ei ole hiihtänyt
1st plur.		hiihdämme	emme hiihdä	1st plur.	olemme hiihtäneet	emme ole hiihtäneet
2nd plur.		hiihdätte	ette hiihdä	2nd plur.	olette hiihtäneet	ette ole hiihtäneet
3rd plur.		hiihtävät	eivät hiihdä	3rd plur.	ovat hiihtäneet	eivät ole hiihtäneet
passive		hiihdetään	ei hiihdetä	passive	on hiihdetty	ei ole hiihdetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hiihdin	en hiihtänyt	1st sing.	olin hiihtänyt	en ollut hiihtänyt
2nd sing.		hiihdit	et hiihtänyt	2nd sing.	olit hiihtänyt	et ollut hiihtänyt
3rd sing.		hiihti	ei hiihtänyt	3rd sing.	oli hiihtänyt	ei ollut hiihtänyt
1st plur.		hiihdimme	emme hiihtäneet	1st plur.	olimme hiihtäneet	emme olleet hiihtäneet
2nd plur.		hiihditte	ette hiihtäneet	2nd plur.	olitte hiihtäneet	ette olleet hiihtäneet
3rd plur.		hiihtivät	eivät hiihtäneet	3rd plur.	olivat hiihtäneet	eivät olleet hiihtäneet
passive		hiihdettiin	ei hiihdetty	passive	oli hiihdetty	ei ollut hiihdetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hiihtäisin	en hiihtäisi	1st sing.	olisin hiihtänyt	en olisi hiihtänyt
2nd sing.		hiihtäisit	et hiihtäisi	2nd sing.	olisit hiihtänyt	et olisi hiihtänyt
3rd sing.		hiihtäisi	ei hiihtäisi	3rd sing.	olisi hiihtänyt	ei olisi hiihtänyt
1st plur.		hiihtäisimme	emme hiihtäisi	1st plur.	olisimme hiihtäneet	emme olisi hiihtäneet
2nd plur.		hiihtäisitte	ette hiihtäisi	2nd plur.	olisitte hiihtäneet	ette olisi hiihtäneet
3rd plur.		hiihtäisivät	eivät hiihtäisi	3rd plur.	olisivat hiihtäneet	eivät olisi hiihtäneet
passive		hiihdettäisiin	ei hiihdettäisi	passive	olisi hiihdetty	ei olisi hiihdetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		hiihdä	älä hiihdä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		hiihtäköön	älköön hiihtäkö	3rd sing.	olkoon hiihtänyt	älköön olko hiihtänyt
1st plur.		hiihtäkäämme	älkäämme hiihtäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		hiihtäkää	älkää hiihtäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		hiihtäkööt	älkööt hiihtäkö	3rd plur.	olkoot hiihtäneet	älkööt olko hiihtäneet
passive		hiihdettäköön	älköön hiihdettäkö	passive	olkoon hiihdetty	älköön olko hiihdetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		hiihtänen	en hiihtäne	1st sing.	lienen hiihtänyt	en liene hiihtänyt
2nd sing.		hiihtänet	et hiihtäne	2nd sing.	lienet hiihtänyt	et liene hiihtänyt
3rd sing.		hiihtänee	ei hiihtäne	3rd sing.	lienee hiihtänyt	ei liene hiihtänyt
1st plur.		hiihtänemme	emme hiihtäne	1st plur.	lienemme hiihtäneet	emme liene hiihtäneet
2nd plur.		hiihtänette	ette hiihtäne	2nd plur.	lienette hiihtäneet	ette liene hiihtäneet
3rd plur.		hiihtänevät	eivät hiihtäne	3rd plur.	lienevät hiihtäneet	eivät liene hiihtäneet
passive		hiihdettäneen	ei hiihdettäne	passive	lienee hiihdetty	ei liene hiihdetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		hiihtää		present	hiihtävä	hiihdettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hiihtääkseni hiihtääksemme 2nd hiihtääksesi hiihtääksenne 3rd hiihtääkseen hiihtääksensä		past	hiihtänyt	hiihdetty
2nd	inessive2	hiihtäessä	hiihdettäessä	agent4	hiihtämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st hiihtäessäni hiihtäessämme 2nd hiihtäessäsi hiihtäessänne 3rd hiihtäessään hiihtäessänsä		negative	hiihtämätön
	instructive	hiihtäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form hiihtää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	hiihtämässä	—
	elative	hiihtämästä	—
	illative	hiihtämään	—
	adessive	hiihtämällä	—
	abessive	hiihtämättä	—
	instructive	hiihtämän	hiihdettämän
4th3	verbal noun	hiihtäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st hiihtämäisilläni hiihtämäisillämme 2nd hiihtämäisilläsi hiihtämäisillänne 3rd hiihtämäisillään hiihtämäisillänsä

Derived terms

• nouns: hiihdin, hiihdäntä, hiihtely, hiihto, hiihtäjä, hiihtäminen
• verbs: hiihdellä

See also

• mono
• sauva
• suksi