miekkailu
Finnish
Etymology
miekkailla + -u < miekka (“sword”)
Pronunciation
Noun
miekkailu
Declension
Inflection of miekkailu (Kotus type 2/palvelu, no gradation) | |||
---|---|---|---|
nominative | miekkailu | miekkailut | |
genitive | miekkailun | miekkailujen miekkailuiden miekkailuitten | |
partitive | miekkailua | miekkailuja miekkailuita | |
illative | miekkailuun | miekkailuihin | |
singular | plural | ||
nominative | miekkailu | miekkailut | |
accusative | nom. | miekkailu | miekkailut |
gen. | miekkailun | ||
genitive | miekkailun | miekkailujen miekkailuiden miekkailuitten | |
partitive | miekkailua | miekkailuja miekkailuita | |
inessive | miekkailussa | miekkailuissa | |
elative | miekkailusta | miekkailuista | |
illative | miekkailuun | miekkailuihin | |
adessive | miekkailulla | miekkailuilla | |
ablative | miekkailulta | miekkailuilta | |
allative | miekkailulle | miekkailuille | |
essive | miekkailuna | miekkailuina | |
translative | miekkailuksi | miekkailuiksi | |
abessive | miekkailutta | miekkailuitta | |
instructive | — | miekkailuin | |
comitative | See the possessive forms below. |