säännöllinen

From Wiktionary, the free dictionary
Archived revision by Hekaheka (talk | contribs) as of 10:56, 14 September 2022.
Jump to navigation Jump to search

Finnish

Etymology

sääntö +‎ -llinen

Pronunciation

  • IPA(key): /ˈsæːnːølːinen/, [ˈs̠æːnːø̞lˌline̞n]
  • Rhymes: -inen
  • Syllabification(key): sään‧nöl‧li‧nen

Adjective

säännöllinen (comparative säännöllisempi, superlative säännöllisin)

  1. regular
    säännöllinen monikulmioregular polygon
  2. (grammar) weak
    säännöllinen verbiweak verb

Declension

Inflection of säännöllinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative säännöllinen säännölliset
genitive säännöllisen säännöllisten
säännöllisien
partitive säännöllistä säännöllisiä
illative säännölliseen säännöllisiin
singular plural
nominative säännöllinen säännölliset
accusative nom. säännöllinen säännölliset
gen. säännöllisen
genitive säännöllisen säännöllisten
säännöllisien
partitive säännöllistä säännöllisiä
inessive säännöllisessä säännöllisissä
elative säännöllisestä säännöllisistä
illative säännölliseen säännöllisiin
adessive säännöllisellä säännöllisillä
ablative säännölliseltä säännöllisiltä
allative säännölliselle säännöllisille
essive säännöllisenä säännöllisinä
translative säännölliseksi säännöllisiksi
abessive säännöllisettä säännöllisittä
instructive säännöllisin
comitative säännöllisine
Possessive forms of säännöllinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative säännölliseni säännölliseni
accusative nom. säännölliseni säännölliseni
gen. säännölliseni
genitive säännölliseni säännöllisteni
säännöllisieni
partitive säännöllistäni säännöllisiäni
inessive säännöllisessäni säännöllisissäni
elative säännöllisestäni säännöllisistäni
illative säännölliseeni säännöllisiini
adessive säännölliselläni säännöllisilläni
ablative säännölliseltäni säännöllisiltäni
allative säännölliselleni säännöllisilleni
essive säännöllisenäni säännöllisinäni
translative säännöllisekseni säännöllisikseni
abessive säännöllisettäni säännöllisittäni
instructive
comitative säännöllisineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative säännöllisesi säännöllisesi
accusative nom. säännöllisesi säännöllisesi
gen. säännöllisesi
genitive säännöllisesi säännöllistesi
säännöllisiesi
partitive säännöllistäsi säännöllisiäsi
inessive säännöllisessäsi säännöllisissäsi
elative säännöllisestäsi säännöllisistäsi
illative säännölliseesi säännöllisiisi
adessive säännölliselläsi säännöllisilläsi
ablative säännölliseltäsi säännöllisiltäsi
allative säännöllisellesi säännöllisillesi
essive säännöllisenäsi säännöllisinäsi
translative säännölliseksesi säännöllisiksesi
abessive säännöllisettäsi säännöllisittäsi
instructive
comitative säännöllisinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative säännöllisemme säännöllisemme
accusative nom. säännöllisemme säännöllisemme
gen. säännöllisemme
genitive säännöllisemme säännöllistemme
säännöllisiemme
partitive säännöllistämme säännöllisiämme
inessive säännöllisessämme säännöllisissämme
elative säännöllisestämme säännöllisistämme
illative säännölliseemme säännöllisiimme
adessive säännöllisellämme säännöllisillämme
ablative säännölliseltämme säännöllisiltämme
allative säännöllisellemme säännöllisillemme
essive säännöllisenämme säännöllisinämme
translative säännölliseksemme säännöllisiksemme
abessive säännöllisettämme säännöllisittämme
instructive
comitative säännöllisinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative säännöllisenne säännöllisenne
accusative nom. säännöllisenne säännöllisenne
gen. säännöllisenne
genitive säännöllisenne säännöllistenne
säännöllisienne
partitive säännöllistänne säännöllisiänne
inessive säännöllisessänne säännöllisissänne
elative säännöllisestänne säännöllisistänne
illative säännölliseenne säännöllisiinne
adessive säännöllisellänne säännöllisillänne
ablative säännölliseltänne säännöllisiltänne
allative säännöllisellenne säännöllisillenne
essive säännöllisenänne säännöllisinänne
translative säännölliseksenne säännöllisiksenne
abessive säännöllisettänne säännöllisittänne
instructive
comitative säännöllisinenne
third-person possessor
singular plural
nominative säännöllisensä säännöllisensä
accusative nom. säännöllisensä säännöllisensä
gen. säännöllisensä
genitive säännöllisensä säännöllistensä
säännöllisiensä
partitive säännöllistään
säännöllistänsä
säännöllisiään
säännöllisiänsä
inessive säännöllisessään
säännöllisessänsä
säännöllisissään
säännöllisissänsä
elative säännöllisestään
säännöllisestänsä
säännöllisistään
säännöllisistänsä
illative säännölliseensä säännöllisiinsä
adessive säännöllisellään
säännöllisellänsä
säännöllisillään
säännöllisillänsä
ablative säännölliseltään
säännölliseltänsä
säännöllisiltään
säännöllisiltänsä
allative säännölliselleen
säännöllisellensä
säännöllisilleen
säännöllisillensä
essive säännöllisenään
säännöllisenänsä
säännöllisinään
säännöllisinänsä
translative säännöllisekseen
säännölliseksensä
säännöllisikseen
säännöllisiksensä
abessive säännöllisettään
säännöllisettänsä
säännöllisittään
säännöllisittänsä
instructive
comitative säännöllisineen
säännöllisinensä

Antonyms

Derived terms