kirjakielinen

Finnish

Etymology

kirjakieli +‎ -inen

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkirjɑˌkie̯linen/, [ˈk̟irjɑ̝ˌk̟ie̞̯line̞n]
• Rhymes: -ielinen
• Syllabification^(key): kir‧ja‧kie‧li‧nen

Adjective

kirjakielinen (comparative kirjakielisempi, superlative kirjakielisin)

1. literary (in literary language; appropriate to literature rather than everyday writing)

Declension

Inflection of kirjakielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		kirjakielinen	kirjakieliset
genitive		kirjakielisen	kirjakielisten kirjakielisien
partitive		kirjakielistä	kirjakielisiä
illative		kirjakieliseen	kirjakielisiin
		singular	plural
nominative		kirjakielinen	kirjakieliset
accusative	nom.	kirjakielinen	kirjakieliset
	gen.	kirjakielisen
genitive		kirjakielisen	kirjakielisten kirjakielisien
partitive		kirjakielistä	kirjakielisiä
inessive		kirjakielisessä	kirjakielisissä
elative		kirjakielisestä	kirjakielisistä
illative		kirjakieliseen	kirjakielisiin
adessive		kirjakielisellä	kirjakielisillä
ablative		kirjakieliseltä	kirjakielisiltä
allative		kirjakieliselle	kirjakielisille
essive		kirjakielisenä	kirjakielisinä
translative		kirjakieliseksi	kirjakielisiksi
abessive		kirjakielisettä	kirjakielisittä
instructive		—	kirjakielisin
comitative		—	kirjakielisine

Possessive forms of kirjakielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kirjakieliseni kirjakieliseni accusative nom. kirjakieliseni kirjakieliseni gen. kirjakieliseni genitive kirjakieliseni kirjakielisteni kirjakielisieni partitive kirjakielistäni kirjakielisiäni inessive kirjakielisessäni kirjakielisissäni elative kirjakielisestäni kirjakielisistäni illative kirjakieliseeni kirjakielisiini adessive kirjakieliselläni kirjakielisilläni ablative kirjakieliseltäni kirjakielisiltäni allative kirjakieliselleni kirjakielisilleni essive kirjakielisenäni kirjakielisinäni translative kirjakielisekseni kirjakielisikseni abessive kirjakielisettäni kirjakielisittäni instructive — — comitative — kirjakielisineni second-person singular possessor singular plural nominative kirjakielisesi kirjakielisesi accusative nom. kirjakielisesi kirjakielisesi gen. kirjakielisesi genitive kirjakielisesi kirjakielistesi kirjakielisiesi partitive kirjakielistäsi kirjakielisiäsi inessive kirjakielisessäsi kirjakielisissäsi elative kirjakielisestäsi kirjakielisistäsi illative kirjakieliseesi kirjakielisiisi adessive kirjakieliselläsi kirjakielisilläsi ablative kirjakieliseltäsi kirjakielisiltäsi allative kirjakielisellesi kirjakielisillesi essive kirjakielisenäsi kirjakielisinäsi translative kirjakieliseksesi kirjakielisiksesi abessive kirjakielisettäsi kirjakielisittäsi instructive — — comitative — kirjakielisinesi first-person plural possessor singular plural nominative kirjakielisemme kirjakielisemme accusative nom. kirjakielisemme kirjakielisemme gen. kirjakielisemme genitive kirjakielisemme kirjakielistemme kirjakielisiemme partitive kirjakielistämme kirjakielisiämme inessive kirjakielisessämme kirjakielisissämme elative kirjakielisestämme kirjakielisistämme illative kirjakieliseemme kirjakielisiimme adessive kirjakielisellämme kirjakielisillämme ablative kirjakieliseltämme kirjakielisiltämme allative kirjakielisellemme kirjakielisillemme essive kirjakielisenämme kirjakielisinämme translative kirjakieliseksemme kirjakielisiksemme abessive kirjakielisettämme kirjakielisittämme instructive — — comitative — kirjakielisinemme second-person plural possessor singular plural nominative kirjakielisenne kirjakielisenne accusative nom. kirjakielisenne kirjakielisenne gen. kirjakielisenne genitive kirjakielisenne kirjakielistenne kirjakielisienne partitive kirjakielistänne kirjakielisiänne inessive kirjakielisessänne kirjakielisissänne elative kirjakielisestänne kirjakielisistänne illative kirjakieliseenne kirjakielisiinne adessive kirjakielisellänne kirjakielisillänne ablative kirjakieliseltänne kirjakielisiltänne allative kirjakielisellenne kirjakielisillenne essive kirjakielisenänne kirjakielisinänne translative kirjakieliseksenne kirjakielisiksenne abessive kirjakielisettänne kirjakielisittänne instructive — — comitative — kirjakielisinenne third-person possessor singular plural nominative kirjakielisensä kirjakielisensä accusative nom. kirjakielisensä kirjakielisensä gen. kirjakielisensä genitive kirjakielisensä kirjakielistensä kirjakielisiensä partitive kirjakielistään kirjakielistänsä kirjakielisiään kirjakielisiänsä inessive kirjakielisessään kirjakielisessänsä kirjakielisissään kirjakielisissänsä elative kirjakielisestään kirjakielisestänsä kirjakielisistään kirjakielisistänsä illative kirjakieliseensä kirjakielisiinsä adessive kirjakielisellään kirjakielisellänsä kirjakielisillään kirjakielisillänsä ablative kirjakieliseltään kirjakieliseltänsä kirjakielisiltään kirjakielisiltänsä allative kirjakieliselleen kirjakielisellensä kirjakielisilleen kirjakielisillensä essive kirjakielisenään kirjakielisenänsä kirjakielisinään kirjakielisinänsä translative kirjakielisekseen kirjakieliseksensä kirjakielisikseen kirjakielisiksensä abessive kirjakielisettään kirjakielisettänsä kirjakielisittään kirjakielisittänsä instructive — — comitative — kirjakielisineen kirjakielisinensä

Derived terms

• kirjakielisesti
• kirjakielisyys