Hilma

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

English[edit]

Etymology[edit]

Used in early 19th century Scandinavian literature, probably as a variant of Wilhelmina.

Proper noun[edit]

Hilma

  1. A female given name in occasional use at the turn of the 20th century.

Danish[edit]

Proper noun[edit]

Hilma

  1. A female given name popular in the 19th century.

Faroese[edit]

Proper noun[edit]

Hilma f

  1. A female given name

Usage notes[edit]

Matronymics

  • son of Hilma: Hilmuson
  • daughter of Hilma: Hilmudóttir

Declension[edit]

Singular
Indefinite
Nominative Hilma
Accusative Hilmu
Dative Hilmu
Genitive Hilmu

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

Proper noun[edit]

Hilma

  1. A female given name popular in the 19th century.
    • 1986 Eila Pennanen, Santalahden aika, WSOY, ISBN 9510139858, page 11:
      Hilma suostui kiltisti sanomaan häntä Sylviaksi. Olihan hän itsekin joskus toivonut että häntä sanottaisiin Mariaksi kun Maria oli hänen toinen nimensä. Mutta Hilmana hän oli pysynyt, vaikka lapsena nimi oli väännetty Himmuksi, ja nyt Sylvia sanoi häntä Himmaksi. Sylvia ja Himma.

Declension[edit]

Inflection of Hilma (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative Hilma Hilmat
genitive Hilman Hilmojen
partitive Hilmaa Hilmoja
illative Hilmaan Hilmoihin
singular plural
nominative Hilma Hilmat
accusative nom. Hilma Hilmat
gen. Hilman
genitive Hilman Hilmojen
Hilmainrare
partitive Hilmaa Hilmoja
inessive Hilmassa Hilmoissa
elative Hilmasta Hilmoista
illative Hilmaan Hilmoihin
adessive Hilmalla Hilmoilla
ablative Hilmalta Hilmoilta
allative Hilmalle Hilmoille
essive Hilmana Hilmoina
translative Hilmaksi Hilmoiksi
instructive Hilmoin
abessive Hilmatta Hilmoitta
comitative Hilmoineen

Norwegian[edit]

Proper noun[edit]

Hilma

  1. A female given name popular in the 19th century.

Swedish[edit]

Proper noun[edit]

Hilma

  1. A female given name popular in the 19th century.