Kustaa

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From the Swedish royal name Gustaf, Gustav.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkustɑː/
  • Hyphenation: Kus‧taa

Proper noun[edit]

Kustaa

  1. A male given name.
    Kustaa Vaasa Gustav Vasa

Declension[edit]

Inflection of Kustaa (Kotus type 20/filee, no gradation)
nominative Kustaa Kustaat
genitive Kustaan Kustaiden
Kustaitten
partitive Kustaata Kustaita
illative Kustaahan
Kustaaseen
Kustaihin
Kustaisiin
singular plural
nominative Kustaa Kustaat
accusative nom. Kustaa Kustaat
gen. Kustaan
genitive Kustaan Kustaiden
Kustaitten
partitive Kustaata Kustaita
inessive Kustaassa Kustaissa
elative Kustaasta Kustaista
illative Kustaahan
Kustaaseen
Kustaihin
Kustaisiin
adessive Kustaalla Kustailla
ablative Kustaalta Kustailta
allative Kustaalle Kustaille
essive Kustaana Kustaina
translative Kustaaksi Kustaiksi
instructive Kustain
abessive Kustaatta Kustaitta
comitative Kustaineen

Related terms[edit]

Anagrams[edit]