ainuntaa

Finnish

Etymology

From ainu +‎ -ntaa.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑi̯nuntɑːˣ/, [ˈɑ̝i̯nun̪t̪ɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑinuntɑː
• Syllabification^(key): ai‧nun‧taa

Verb

ainuntaa

1. to translate into Ainu language

Conjugation

Inflection of ainuntaa (Kotus type 54*J/huutaa, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ainunnan	en ainunna	1st sing.	olen ainuntanut	en ole ainuntanut
2nd sing.		ainunnat	et ainunna	2nd sing.	olet ainuntanut	et ole ainuntanut
3rd sing.		ainuntaa	ei ainunna	3rd sing.	on ainuntanut	ei ole ainuntanut
1st plur.		ainunnamme	emme ainunna	1st plur.	olemme ainuntaneet	emme ole ainuntaneet
2nd plur.		ainunnatte	ette ainunna	2nd plur.	olette ainuntaneet	ette ole ainuntaneet
3rd plur.		ainuntavat	eivät ainunna	3rd plur.	ovat ainuntaneet	eivät ole ainuntaneet
passive		ainunnetaan	ei ainunneta	passive	on ainunnettu	ei ole ainunnettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ainunsin	en ainuntanut	1st sing.	olin ainuntanut	en ollut ainuntanut
2nd sing.		ainunsit	et ainuntanut	2nd sing.	olit ainuntanut	et ollut ainuntanut
3rd sing.		ainunsi	ei ainuntanut	3rd sing.	oli ainuntanut	ei ollut ainuntanut
1st plur.		ainunsimme	emme ainuntaneet	1st plur.	olimme ainuntaneet	emme olleet ainuntaneet
2nd plur.		ainunsitte	ette ainuntaneet	2nd plur.	olitte ainuntaneet	ette olleet ainuntaneet
3rd plur.		ainunsivat	eivät ainuntaneet	3rd plur.	olivat ainuntaneet	eivät olleet ainuntaneet
passive		ainunnettiin	ei ainunnettu	passive	oli ainunnettu	ei ollut ainunnettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ainuntaisin	en ainuntaisi	1st sing.	olisin ainuntanut	en olisi ainuntanut
2nd sing.		ainuntaisit	et ainuntaisi	2nd sing.	olisit ainuntanut	et olisi ainuntanut
3rd sing.		ainuntaisi	ei ainuntaisi	3rd sing.	olisi ainuntanut	ei olisi ainuntanut
1st plur.		ainuntaisimme	emme ainuntaisi	1st plur.	olisimme ainuntaneet	emme olisi ainuntaneet
2nd plur.		ainuntaisitte	ette ainuntaisi	2nd plur.	olisitte ainuntaneet	ette olisi ainuntaneet
3rd plur.		ainuntaisivat	eivät ainuntaisi	3rd plur.	olisivat ainuntaneet	eivät olisi ainuntaneet
passive		ainunnettaisiin	ei ainunnettaisi	passive	olisi ainunnettu	ei olisi ainunnettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ainunna	älä ainunna	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ainuntakoon	älköön ainuntako	3rd sing.	olkoon ainuntanut	älköön olko ainuntanut
1st plur.		ainuntakaamme	älkäämme ainuntako	1st plur.	—	—
2nd plur.		ainuntakaa	älkää ainuntako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ainuntakoot	älkööt ainuntako	3rd plur.	olkoot ainuntaneet	älkööt olko ainuntaneet
passive		ainunnettakoon	älköön ainunnettako	passive	olkoon ainunnettu	älköön olko ainunnettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ainuntanen	en ainuntane	1st sing.	lienen ainuntanut	en liene ainuntanut
2nd sing.		ainuntanet	et ainuntane	2nd sing.	lienet ainuntanut	et liene ainuntanut
3rd sing.		ainuntanee	ei ainuntane	3rd sing.	lienee ainuntanut	ei liene ainuntanut
1st plur.		ainuntanemme	emme ainuntane	1st plur.	lienemme ainuntaneet	emme liene ainuntaneet
2nd plur.		ainuntanette	ette ainuntane	2nd plur.	lienette ainuntaneet	ette liene ainuntaneet
3rd plur.		ainuntanevat	eivät ainuntane	3rd plur.	lienevät ainuntaneet	eivät liene ainuntaneet
passive		ainunnettaneen	ei ainunnettane	passive	lienee ainunnettu	ei liene ainunnettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ainuntaa		present	ainuntava	ainunnettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ainuntaakseni ainuntaaksemme 2nd ainuntaaksesi ainuntaaksenne 3rd ainuntaakseen ainuntaaksensa		past	ainuntanut	ainunnettu
2nd	inessive2	ainuntaessa	ainunnettaessa	agent3	ainuntama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ainuntaessani ainuntaessamme 2nd ainuntaessasi ainuntaessanne 3rd ainuntaessaan ainuntaessansa		negative	ainuntamaton
	instructive	ainuntaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form ainuntaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	ainuntamassa	—
	elative	ainuntamasta	—
	illative	ainuntamaan	—
	adessive	ainuntamalla	—
	abessive	ainuntamatta	—
	instructive	ainuntaman	ainunnettaman
4th4	verbal noun	ainuntaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ainuntamaisillani ainuntamaisillamme 2nd ainuntamaisillasi ainuntamaisillanne 3rd ainuntamaisillaan ainuntamaisillansa