ankeutua

Finnish

Etymology

ankea +‎ -utua

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑŋkeu̯tuɑˣ/, [ˈɑ̝ŋk̟e̞u̯ˌt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uɑ
• Syllabification^(key): an‧keu‧tu‧a

Verb

ankeutua

1. to become dreary, dull or dismal

Conjugation

Inflection of ankeutua (Kotus type 52*F/sanoa, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ankeudun	en ankeudu	1st sing.	olen ankeutunut	en ole ankeutunut
2nd sing.		ankeudut	et ankeudu	2nd sing.	olet ankeutunut	et ole ankeutunut
3rd sing.		ankeutuu	ei ankeudu	3rd sing.	on ankeutunut	ei ole ankeutunut
1st plur.		ankeudumme	emme ankeudu	1st plur.	olemme ankeutuneet	emme ole ankeutuneet
2nd plur.		ankeudutte	ette ankeudu	2nd plur.	olette ankeutuneet	ette ole ankeutuneet
3rd plur.		ankeutuvat	eivät ankeudu	3rd plur.	ovat ankeutuneet	eivät ole ankeutuneet
passive		ankeudutaan	ei ankeuduta	passive	on ankeuduttu	ei ole ankeuduttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ankeuduin	en ankeutunut	1st sing.	olin ankeutunut	en ollut ankeutunut
2nd sing.		ankeuduit	et ankeutunut	2nd sing.	olit ankeutunut	et ollut ankeutunut
3rd sing.		ankeutui	ei ankeutunut	3rd sing.	oli ankeutunut	ei ollut ankeutunut
1st plur.		ankeuduimme	emme ankeutuneet	1st plur.	olimme ankeutuneet	emme olleet ankeutuneet
2nd plur.		ankeuduitte	ette ankeutuneet	2nd plur.	olitte ankeutuneet	ette olleet ankeutuneet
3rd plur.		ankeutuivat	eivät ankeutuneet	3rd plur.	olivat ankeutuneet	eivät olleet ankeutuneet
passive		ankeuduttiin	ei ankeuduttu	passive	oli ankeuduttu	ei ollut ankeuduttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ankeutuisin	en ankeutuisi	1st sing.	olisin ankeutunut	en olisi ankeutunut
2nd sing.		ankeutuisit	et ankeutuisi	2nd sing.	olisit ankeutunut	et olisi ankeutunut
3rd sing.		ankeutuisi	ei ankeutuisi	3rd sing.	olisi ankeutunut	ei olisi ankeutunut
1st plur.		ankeutuisimme	emme ankeutuisi	1st plur.	olisimme ankeutuneet	emme olisi ankeutuneet
2nd plur.		ankeutuisitte	ette ankeutuisi	2nd plur.	olisitte ankeutuneet	ette olisi ankeutuneet
3rd plur.		ankeutuisivat	eivät ankeutuisi	3rd plur.	olisivat ankeutuneet	eivät olisi ankeutuneet
passive		ankeuduttaisiin	ei ankeuduttaisi	passive	olisi ankeuduttu	ei olisi ankeuduttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ankeudu	älä ankeudu	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ankeutukoon	älköön ankeutuko	3rd sing.	olkoon ankeutunut	älköön olko ankeutunut
1st plur.		ankeutukaamme	älkäämme ankeutuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		ankeutukaa	älkää ankeutuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ankeutukoot	älkööt ankeutuko	3rd plur.	olkoot ankeutuneet	älkööt olko ankeutuneet
passive		ankeuduttakoon	älköön ankeuduttako	passive	olkoon ankeuduttu	älköön olko ankeuduttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ankeutunen	en ankeutune	1st sing.	lienen ankeutunut	en liene ankeutunut
2nd sing.		ankeutunet	et ankeutune	2nd sing.	lienet ankeutunut	et liene ankeutunut
3rd sing.		ankeutunee	ei ankeutune	3rd sing.	lienee ankeutunut	ei liene ankeutunut
1st plur.		ankeutunemme	emme ankeutune	1st plur.	lienemme ankeutuneet	emme liene ankeutuneet
2nd plur.		ankeutunette	ette ankeutune	2nd plur.	lienette ankeutuneet	ette liene ankeutuneet
3rd plur.		ankeutunevat	eivät ankeutune	3rd plur.	lienevät ankeutuneet	eivät liene ankeutuneet
passive		ankeuduttaneen	ei ankeuduttane	passive	lienee ankeuduttu	ei liene ankeuduttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ankeutua		present	ankeutuva	ankeuduttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ankeutuakseni ankeutuaksemme 2nd ankeutuaksesi ankeutuaksenne 3rd ankeutuakseen ankeutuaksensa		past	ankeutunut	ankeuduttu
2nd	inessive2	ankeutuessa	ankeuduttaessa	agent3	ankeutuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ankeutuessani ankeutuessamme 2nd ankeutuessasi ankeutuessanne 3rd ankeutuessaan ankeutuessansa		negative	ankeutumaton
	instructive	ankeutuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	ankeutumassa	—
	elative	ankeutumasta	—
	illative	ankeutumaan	—
	adessive	ankeutumalla	—
	abessive	ankeutumatta	—
	instructive	ankeutuman	ankeuduttaman
4th4	verbal noun	ankeutuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ankeutumaisillani ankeutumaisillamme 2nd ankeutumaisillasi ankeutumaisillanne 3rd ankeutumaisillaan ankeutumaisillansa