attribuutti

Finnish

Etymology

Internationalism (see English attribute), ultimately from Latin attribūtus.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈɑtːribuːtːi/, [ˈɑt̪ːriˌbuːt̪ːi]
• Rhymes: -uːtːi
• Syllabification^(key): att‧ri‧buut‧ti

Noun

attribuutti

1. (grammar) attribute, qualifier
2. (computing) attribute

Declension

Inflection of attribuutti (Kotus type 5*C/risti, tt-t gradation)
nominative		attribuutti	attribuutit
genitive		attribuutin	attribuuttien
partitive		attribuuttia	attribuutteja
illative		attribuuttiin	attribuutteihin
		singular	plural
nominative		attribuutti	attribuutit
accusative	nom.	attribuutti	attribuutit
	gen.	attribuutin
genitive		attribuutin	attribuuttien
partitive		attribuuttia	attribuutteja
inessive		attribuutissa	attribuuteissa
elative		attribuutista	attribuuteista
illative		attribuuttiin	attribuutteihin
adessive		attribuutilla	attribuuteilla
ablative		attribuutilta	attribuuteilta
allative		attribuutille	attribuuteille
essive		attribuuttina	attribuutteina
translative		attribuutiksi	attribuuteiksi
instructive		—	attribuutein
abessive		attribuutitta	attribuuteitta
comitative		—	attribuutteineen

Possessive forms of attribuutti (type risti)
possessor	singular	plural
1st person	attribuuttini	attribuuttimme
2nd person	attribuuttisi	attribuuttinne
3rd person	attribuuttinsa

Synonyms

• (generally): määrite, ominaisuus
• (grammar): määre, (rare, dated) lisääntö

Compounds

• adjektiiviattribuutti
• genetiiviattribuutti
• appositioattribuutti
• substantiiviattribuutti

Anagrams

• attribuutit