dissosioida

Finnish

Etymology

Internationalism (see English dissociate), ultimately from Latin dissociō and adapted with the verbal suffix +‎ -oida.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈdisːosioi̯dɑˣ/, [ˈdis̠ːo̞s̠iˌo̞i̯dɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oidɑ
• Syllabification^(key): dis‧so‧si‧oi‧da

Verb

dissosioida

1. (transitive) to dissociate

Conjugation

Inflection of dissosioida (Kotus type 62/voida, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		dissosioin	en dissosioi	1st sing.	olen dissosioinut	en ole dissosioinut
2nd sing.		dissosioit	et dissosioi	2nd sing.	olet dissosioinut	et ole dissosioinut
3rd sing.		dissosioi	ei dissosioi	3rd sing.	on dissosioinut	ei ole dissosioinut
1st plur.		dissosioimme	emme dissosioi	1st plur.	olemme dissosioineet	emme ole dissosioineet
2nd plur.		dissosioitte	ette dissosioi	2nd plur.	olette dissosioineet	ette ole dissosioineet
3rd plur.		dissosioivat	eivät dissosioi	3rd plur.	ovat dissosioineet	eivät ole dissosioineet
passive		dissosioidaan	ei dissosioida	passive	on dissosioitu	ei ole dissosioitu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		dissosioin	en dissosioinut	1st sing.	olin dissosioinut	en ollut dissosioinut
2nd sing.		dissosioit	et dissosioinut	2nd sing.	olit dissosioinut	et ollut dissosioinut
3rd sing.		dissosioi	ei dissosioinut	3rd sing.	oli dissosioinut	ei ollut dissosioinut
1st plur.		dissosioimme	emme dissosioineet	1st plur.	olimme dissosioineet	emme olleet dissosioineet
2nd plur.		dissosioitte	ette dissosioineet	2nd plur.	olitte dissosioineet	ette olleet dissosioineet
3rd plur.		dissosioivat	eivät dissosioineet	3rd plur.	olivat dissosioineet	eivät olleet dissosioineet
passive		dissosioitiin	ei dissosioitu	passive	oli dissosioitu	ei ollut dissosioitu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		dissosioisin	en dissosioisi	1st sing.	olisin dissosioinut	en olisi dissosioinut
2nd sing.		dissosioisit	et dissosioisi	2nd sing.	olisit dissosioinut	et olisi dissosioinut
3rd sing.		dissosioisi	ei dissosioisi	3rd sing.	olisi dissosioinut	ei olisi dissosioinut
1st plur.		dissosioisimme	emme dissosioisi	1st plur.	olisimme dissosioineet	emme olisi dissosioineet
2nd plur.		dissosioisitte	ette dissosioisi	2nd plur.	olisitte dissosioineet	ette olisi dissosioineet
3rd plur.		dissosioisivat	eivät dissosioisi	3rd plur.	olisivat dissosioineet	eivät olisi dissosioineet
passive		dissosioitaisiin	ei dissosioitaisi	passive	olisi dissosioitu	ei olisi dissosioitu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		dissosioi	älä dissosioi	2nd sing.	—	—
3rd sing.		dissosioikoon	älköön dissosioiko	3rd sing.	olkoon dissosioinut	älköön olko dissosioinut
1st plur.		dissosioikaamme	älkäämme dissosioiko	1st plur.	—	—
2nd plur.		dissosioikaa	älkää dissosioiko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		dissosioikoot	älkööt dissosioiko	3rd plur.	olkoot dissosioineet	älkööt olko dissosioineet
passive		dissosioitakoon	älköön dissosioitako	passive	olkoon dissosioitu	älköön olko dissosioitu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		dissosioinen	en dissosioine	1st sing.	lienen dissosioinut	en liene dissosioinut
2nd sing.		dissosioinet	et dissosioine	2nd sing.	lienet dissosioinut	et liene dissosioinut
3rd sing.		dissosioinee	ei dissosioine	3rd sing.	lienee dissosioinut	ei liene dissosioinut
1st plur.		dissosioinemme	emme dissosioine	1st plur.	lienemme dissosioineet	emme liene dissosioineet
2nd plur.		dissosioinette	ette dissosioine	2nd plur.	lienette dissosioineet	ette liene dissosioineet
3rd plur.		dissosioinevat	eivät dissosioine	3rd plur.	lienevät dissosioineet	eivät liene dissosioineet
passive		dissosioitaneen	ei dissosioitane	passive	lienee dissosioitu	ei liene dissosioitu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		dissosioida		present	dissosioiva	dissosioitava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st dissosioidakseni dissosioidaksemme 2nd dissosioidaksesi dissosioidaksenne 3rd dissosioidakseen dissosioidaksensa		past	dissosioinut	dissosioitu
2nd	inessive2	dissosioidessa	dissosioitaessa	agent3	dissosioima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st dissosioidessani dissosioidessamme 2nd dissosioidessasi dissosioidessanne 3rd dissosioidessaan dissosioidessansa		negative	dissosioimaton
	instructive	dissosioiden	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	dissosioimassa	—
	elative	dissosioimasta	—
	illative	dissosioimaan	—
	adessive	dissosioimalla	—
	abessive	dissosioimatta	—
	instructive	dissosioiman	dissosioitaman
4th4	verbal noun	dissosioiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st dissosioimaisillani dissosioimaisillamme 2nd dissosioimaisillasi dissosioimaisillanne 3rd dissosioimaisillaan dissosioimaisillansa

Derived terms

• dissosioitua