eläintarha

Finnish

Etymology

From eläin (“animal”) +‎ tarha (“park”).

Noun

eläintarha

1. zoo

Declension

Declension of eläintarha (Kotus type 9/kala)

	singular	plural
nominative	eläintarha	eläintarhat
genitive	eläintarhan	eläintarhojen eläintarhainrare
partitive	eläintarhaa	eläintarhoja
accusative	eläintarhan	eläintarhat
inessive	eläintarhassa	eläintarhoissa
elative	eläintarhasta	eläintarhoista
illative	eläintarhaan	eläintarhoihin
adessive	eläintarhalla	eläintarhoilla
ablative	eläintarhalta	eläintarhoilta
allative	eläintarhalle	eläintarhoille
essive	eläintarhana	eläintarhoina
translative	eläintarhaksi	eläintarhoiksi
instructive	—	eläintarhoin
abessive	eläintarhatta	eläintarhoitta
comitative	—	eläintarhoineen