epävarma

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

epä- (un-) +‎ varma (secure)

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈepæˌʋɑrmɑ/, [ˈe̞pæˌʋɑrmɑ]
  • Rhymes: -ɑrmɑ
  • Syllabification: e‧pä‧var‧ma

Adjective[edit]

epävarma (comparative epävarmempi, superlative epävarmin)

  1. insecure
  2. uncertain, unsure

Usage notes[edit]

  • (uncertain, unsure): Usually used with the elative case for the topic.

Declension[edit]

Inflection of epävarma (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative epävarma epävarmat
genitive epävarman epävarmojen
partitive epävarmaa epävarmoja
illative epävarmaan epävarmoihin
singular plural
nominative epävarma epävarmat
accusative nom. epävarma epävarmat
gen. epävarman
genitive epävarman epävarmojen
epävarmainrare
partitive epävarmaa epävarmoja
inessive epävarmassa epävarmoissa
elative epävarmasta epävarmoista
illative epävarmaan epävarmoihin
adessive epävarmalla epävarmoilla
ablative epävarmalta epävarmoilta
allative epävarmalle epävarmoille
essive epävarmana epävarmoina
translative epävarmaksi epävarmoiksi
instructive epävarmoin
abessive epävarmatta epävarmoitta
comitative epävarmoine
Possessive forms of epävarma (type kala)
possessor singular plural
1st person epävarmani epävarmamme
2nd person epävarmasi epävarmanne
3rd person epävarmansa
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.

Derived terms[edit]