erhe

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From or akin to Proto-Germanic *irzijaną. Cf. Gothic 𐌰𐌹𐍂𐌶𐌾𐌰𐌽 ‎(airzjan, to delude, to mislead).

Noun[edit]

erhe

  1. mistake, error

Declension[edit]

Inflection of erhe (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative erhe erheet
genitive erheen erheiden
erheitten
partitive erhettä erheitä
illative erheeseen erheisiin
erheihin
singular plural
nominative erhe erheet
accusative nom. erhe erheet
gen. erheen
genitive erheen erheiden
erheitten
partitive erhettä erheitä
inessive erheessä erheissä
elative erheestä erheistä
illative erheeseen erheisiin
erheihin
adessive erheellä erheillä
ablative erheeltä erheiltä
allative erheelle erheille
essive erheenä erheinä
translative erheeksi erheiksi
instructive erhein
abessive erheettä erheittä
comitative erheineen

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]