eristynyt

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

eristyä +‎ -nyt

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈeristynyt/, [ˈe̞ris̠ˌtynyt̪]
  • Rhymes: -ynyt
  • Syllabification(key): e‧ris‧ty‧nyt

Adjective

[edit]

eristynyt (comparative eristyneempi, superlative eristynein)

  1. isolated, secluded

Declension

[edit]
Inflection of eristynyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative eristynyt eristyneet
genitive eristyneen eristyneiden
eristyneitten
partitive eristynyttä eristyneitä
illative eristyneeseen eristyneisiin
eristyneihin
singular plural
nominative eristynyt eristyneet
accusative nom. eristynyt eristyneet
gen. eristyneen
genitive eristyneen eristyneiden
eristyneitten
partitive eristynyttä eristyneitä
inessive eristyneessä eristyneissä
elative eristyneestä eristyneistä
illative eristyneeseen eristyneisiin
eristyneihin
adessive eristyneellä eristyneillä
ablative eristyneeltä eristyneiltä
allative eristyneelle eristyneille
essive eristyneenä eristyneinä
translative eristyneeksi eristyneiksi
abessive eristyneettä eristyneittä
instructive eristynein
comitative eristyneine
Possessive forms of eristynyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor
singular plural
nominative eristyneeni eristyneeni
accusative nom. eristyneeni eristyneeni
gen. eristyneeni
genitive eristyneeni eristyneideni
eristyneitteni
partitive eristynyttäni eristyneitäni
inessive eristyneessäni eristyneissäni
elative eristyneestäni eristyneistäni
illative eristyneeseeni eristyneisiini
eristyneihini
adessive eristyneelläni eristyneilläni
ablative eristyneeltäni eristyneiltäni
allative eristyneelleni eristyneilleni
essive eristyneenäni eristyneinäni
translative eristyneekseni eristyneikseni
abessive eristyneettäni eristyneittäni
instructive
comitative eristyneineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative eristyneesi eristyneesi
accusative nom. eristyneesi eristyneesi
gen. eristyneesi
genitive eristyneesi eristyneidesi
eristyneittesi
partitive eristynyttäsi eristyneitäsi
inessive eristyneessäsi eristyneissäsi
elative eristyneestäsi eristyneistäsi
illative eristyneeseesi eristyneisiisi
eristyneihisi
adessive eristyneelläsi eristyneilläsi
ablative eristyneeltäsi eristyneiltäsi
allative eristyneellesi eristyneillesi
essive eristyneenäsi eristyneinäsi
translative eristyneeksesi eristyneiksesi
abessive eristyneettäsi eristyneittäsi
instructive
comitative eristyneinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative eristyneemme eristyneemme
accusative nom. eristyneemme eristyneemme
gen. eristyneemme
genitive eristyneemme eristyneidemme
eristyneittemme
partitive eristynyttämme eristyneitämme
inessive eristyneessämme eristyneissämme
elative eristyneestämme eristyneistämme
illative eristyneeseemme eristyneisiimme
eristyneihimme
adessive eristyneellämme eristyneillämme
ablative eristyneeltämme eristyneiltämme
allative eristyneellemme eristyneillemme
essive eristyneenämme eristyneinämme
translative eristyneeksemme eristyneiksemme
abessive eristyneettämme eristyneittämme
instructive
comitative eristyneinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative eristyneenne eristyneenne
accusative nom. eristyneenne eristyneenne
gen. eristyneenne
genitive eristyneenne eristyneidenne
eristyneittenne
partitive eristynyttänne eristyneitänne
inessive eristyneessänne eristyneissänne
elative eristyneestänne eristyneistänne
illative eristyneeseenne eristyneisiinne
eristyneihinne
adessive eristyneellänne eristyneillänne
ablative eristyneeltänne eristyneiltänne
allative eristyneellenne eristyneillenne
essive eristyneenänne eristyneinänne
translative eristyneeksenne eristyneiksenne
abessive eristyneettänne eristyneittänne
instructive
comitative eristyneinenne
third-person possessor
singular plural
nominative eristyneensä eristyneensä
accusative nom. eristyneensä eristyneensä
gen. eristyneensä
genitive eristyneensä eristyneidensä
eristyneittensä
partitive eristynyttään
eristynyttänsä
eristyneitään
eristyneitänsä
inessive eristyneessään
eristyneessänsä
eristyneissään
eristyneissänsä
elative eristyneestään
eristyneestänsä
eristyneistään
eristyneistänsä
illative eristyneeseensä eristyneisiinsä
eristyneihinsä
adessive eristyneellään
eristyneellänsä
eristyneillään
eristyneillänsä
ablative eristyneeltään
eristyneeltänsä
eristyneiltään
eristyneiltänsä
allative eristyneelleen
eristyneellensä
eristyneilleen
eristyneillensä
essive eristyneenään
eristyneenänsä
eristyneinään
eristyneinänsä
translative eristyneekseen
eristyneeksensä
eristyneikseen
eristyneiksensä
abessive eristyneettään
eristyneettänsä
eristyneittään
eristyneittänsä
instructive
comitative eristyneineen
eristyneinensä

Derived terms

[edit]

Participle

[edit]

eristynyt

  1. past active participle of eristyä

Anagrams

[edit]