esteellisyys

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

esteellinen +‎ -yys

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: es‧teel‧li‧syys
  • IPA(key): [ˈesteːlːisyːs]

Noun[edit]

esteellisyys

  1. (law) Incapacity, disqualification (of a judge).

Declension[edit]

Inflection of esteellisyys (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative esteellisyys esteellisyydet
genitive esteellisyyden esteellisyyksien
partitive esteellisyyttä esteellisyyksiä
illative esteellisyyteen esteellisyyksiin
singular plural
nominative esteellisyys esteellisyydet
accusative nom. esteellisyys esteellisyydet
gen. esteellisyyden
genitive esteellisyyden esteellisyyksien
partitive esteellisyyttä esteellisyyksiä
inessive esteellisyydessä esteellisyyksissä
elative esteellisyydestä esteellisyyksistä
illative esteellisyyteen esteellisyyksiin
adessive esteellisyydellä esteellisyyksillä
ablative esteellisyydeltä esteellisyyksiltä
allative esteellisyydelle esteellisyyksille
essive esteellisyytenä esteellisyyksinä
translative esteellisyydeksi esteellisyyksiksi
instructive esteellisyyksin
abessive esteellisyydettä esteellisyyksittä
comitative esteellisyyksineen

Synonyms[edit]

Compounds[edit]