etuliite

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

etu- (pre) +‎ liite (appendix)

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈetuˌliːteˣ/, [ˈe̞t̪uˌliːt̪e̞(ʔ)]
  • Rhymes: -iːte
  • Syllabification: e‧tu‧lii‧te

Noun[edit]

etuliite

  1. (linguistics) A prefix.

Declension[edit]

Inflection of etuliite (Kotus type 48/hame, tt-t gradation)
nominative etuliite etuliitteet
genitive etuliitteen etuliitteiden
etuliitteitten
partitive etuliitettä etuliitteitä
illative etuliitteeseen etuliitteisiin
etuliitteihin
singular plural
nominative etuliite etuliitteet
accusative nom. etuliite etuliitteet
gen. etuliitteen
genitive etuliitteen etuliitteiden
etuliitteitten
partitive etuliitettä etuliitteitä
inessive etuliitteessä etuliitteissä
elative etuliitteestä etuliitteistä
illative etuliitteeseen etuliitteisiin
etuliitteihin
adessive etuliitteellä etuliitteillä
ablative etuliitteeltä etuliitteiltä
allative etuliitteelle etuliitteille
essive etuliitteenä etuliitteinä
translative etuliitteeksi etuliitteiksi
instructive etuliittein
abessive etuliitteettä etuliitteittä
comitative etuliitteineen
Possessive forms of etuliite (type hame)
possessor singular plural
1st person etuliitteeni etuliitteemme
2nd person etuliitteesi etuliitteenne
3rd person etuliitteensä

Antonyms[edit]