häin
Finnish
[edit]Noun
[edit]häin
- instructive plural of häät
- instructive plural of häkä
Ludian
[edit]Alternative forms
[edit]Etymology
[edit]From Proto-Finnic *hän.
Pronoun
[edit]häin
- he, she, it, they (singular) (only of a human being; gender-neutral)
Declension
[edit]| Declension of häin | ||
|---|---|---|
| singular | plural | |
| nominative | häin | hüö |
| genitive | hänen | heiden |
| partitive | hänt | heid |
| essive | hänen | hein |
| instructive | — | — |
| inessive | hänes | heiš |
| elative | hänespiä | heišpiä |
| illative | häneh | heih |
| adessive | hänel | heil |
| ablative | hänelpiä | heilpiä |
| allative | hänele | heile |
| abessive | häneta | heita |
| prolative | häneči | heiči |
| translative | häneks | heikš |
| additive | hänehpiä | heihpiä |
| *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) | ||
References
[edit]- M. Pahomov (2022), “häin”, in Lüüdi-venän, venä-lüüdin sanakirdʹ[1], Helsinki: Lüüdilaine Siebr, →ISBN, page 53
- Juho Kujola (1944), “hän”, in Lyydiläismurteiden sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 84
North Frisian
[edit]Verb
[edit]häin