harvennus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

harventaa (to thin) +‎ -us

Noun[edit]

harvennus

  1. thinning (act of removing some plants in order to improve the growth of those remaining)

Declension[edit]

Inflection of harvennus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative harvennus harvennukset
genitive harvennuksen harvennusten
harvennuksien
partitive harvennusta harvennuksia
illative harvennukseen harvennuksiin
singular plural
nominative harvennus harvennukset
accusative nom. harvennus harvennukset
gen. harvennuksen
genitive harvennuksen harvennusten
harvennuksien
partitive harvennusta harvennuksia
inessive harvennuksessa harvennuksissa
elative harvennuksesta harvennuksista
illative harvennukseen harvennuksiin
adessive harvennuksella harvennuksilla
ablative harvennukselta harvennuksilta
allative harvennukselle harvennuksille
essive harvennuksena harvennuksina
translative harvennukseksi harvennuksiksi
instructive harvennuksin
abessive harvennuksetta harvennuksitta
comitative harvennuksineen