henkinen

Finnish

Etymology

henki (“spirit, person”) +‎ -inen. Sense "mental, spiritual" coined by Finnish physician and translator Wolmar Schildt in 1843.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈheŋkinen/, [ˈhe̞ŋk̟ine̞n]
• Rhymes: -eŋkinen
• Syllabification^(key): hen‧ki‧nen

Adjective

henkinen (comparative henkisempi, superlative henkisin)

1. mental (of or relating to the mind or an intellectual process)

   henkinen ikä ― mental age

2. spiritual (of or relating to the intellectual and higher endowments of the mind)
3. (in compounds) -person (consisting of a given number of people)

   seitsenhenkinen ryhmä ― seven-person team

Declension

Inflection of henkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		henkinen	henkiset
genitive		henkisen	henkisten henkisien
partitive		henkistä	henkisiä
illative		henkiseen	henkisiin
		singular	plural
nominative		henkinen	henkiset
accusative	nom.	henkinen	henkiset
	gen.	henkisen
genitive		henkisen	henkisten henkisien
partitive		henkistä	henkisiä
inessive		henkisessä	henkisissä
elative		henkisestä	henkisistä
illative		henkiseen	henkisiin
adessive		henkisellä	henkisillä
ablative		henkiseltä	henkisiltä
allative		henkiselle	henkisille
essive		henkisenä	henkisinä
translative		henkiseksi	henkisiksi
abessive		henkisettä	henkisittä
instructive		—	henkisin
comitative		—	henkisine

Possessive forms of henkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative henkiseni henkiseni accusative nom. henkiseni henkiseni gen. henkiseni genitive henkiseni henkisteni henkisieni partitive henkistäni henkisiäni inessive henkisessäni henkisissäni elative henkisestäni henkisistäni illative henkiseeni henkisiini adessive henkiselläni henkisilläni ablative henkiseltäni henkisiltäni allative henkiselleni henkisilleni essive henkisenäni henkisinäni translative henkisekseni henkisikseni abessive henkisettäni henkisittäni instructive — — comitative — henkisineni second-person singular possessor singular plural nominative henkisesi henkisesi accusative nom. henkisesi henkisesi gen. henkisesi genitive henkisesi henkistesi henkisiesi partitive henkistäsi henkisiäsi inessive henkisessäsi henkisissäsi elative henkisestäsi henkisistäsi illative henkiseesi henkisiisi adessive henkiselläsi henkisilläsi ablative henkiseltäsi henkisiltäsi allative henkisellesi henkisillesi essive henkisenäsi henkisinäsi translative henkiseksesi henkisiksesi abessive henkisettäsi henkisittäsi instructive — — comitative — henkisinesi first-person plural possessor singular plural nominative henkisemme henkisemme accusative nom. henkisemme henkisemme gen. henkisemme genitive henkisemme henkistemme henkisiemme partitive henkistämme henkisiämme inessive henkisessämme henkisissämme elative henkisestämme henkisistämme illative henkiseemme henkisiimme adessive henkisellämme henkisillämme ablative henkiseltämme henkisiltämme allative henkisellemme henkisillemme essive henkisenämme henkisinämme translative henkiseksemme henkisiksemme abessive henkisettämme henkisittämme instructive — — comitative — henkisinemme second-person plural possessor singular plural nominative henkisenne henkisenne accusative nom. henkisenne henkisenne gen. henkisenne genitive henkisenne henkistenne henkisienne partitive henkistänne henkisiänne inessive henkisessänne henkisissänne elative henkisestänne henkisistänne illative henkiseenne henkisiinne adessive henkisellänne henkisillänne ablative henkiseltänne henkisiltänne allative henkisellenne henkisillenne essive henkisenänne henkisinänne translative henkiseksenne henkisiksenne abessive henkisettänne henkisittänne instructive — — comitative — henkisinenne third-person possessor singular plural nominative henkisensä henkisensä accusative nom. henkisensä henkisensä gen. henkisensä genitive henkisensä henkistensä henkisiensä partitive henkistään henkistänsä henkisiään henkisiänsä inessive henkisessään henkisessänsä henkisissään henkisissänsä elative henkisestään henkisestänsä henkisistään henkisistänsä illative henkiseensä henkisiinsä adessive henkisellään henkisellänsä henkisillään henkisillänsä ablative henkiseltään henkiseltänsä henkisiltään henkisiltänsä allative henkiselleen henkisellensä henkisilleen henkisillensä essive henkisenään henkisenänsä henkisinään henkisinänsä translative henkisekseen henkiseksensä henkisikseen henkisiksensä abessive henkisettään henkisettänsä henkisittään henkisittänsä instructive — — comitative — henkisineen henkisinensä

Derived terms

• henkisesti
• henkisyys

 

compounds

• herännäishenkinen
• hurmahenkinen
• kilpailuhenkinen
• kolmihenkinen
• kymmenhenkinen
• maahenkinen
• merihenkinen
• myyntihenkinen
• neuvostohenkinen
• oppositiohenkinen
• seitsenhenkinen
• uskonnollishenkinen

 

See also

• hengellinen

Further reading

• “henkinen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02