henkinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

henki (spirit) + -inen

Adjective[edit]

henkinen

  1. mental
    henkinen ikä
    mental age
  2. spiritual

Declension[edit]

Inflection of henkinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative henkinen henkiset
genitive henkisen henkisten
henkisien
partitive henkistä henkisiä
illative henkiseen henkisiin
singular plural
nominative henkinen henkiset
accusative nom. henkinen henkiset
gen. henkisen
genitive henkisen henkisten
henkisien
partitive henkistä henkisiä
inessive henkisessä henkisissä
elative henkisestä henkisistä
illative henkiseen henkisiin
adessive henkisellä henkisillä
ablative henkiseltä henkisiltä
allative henkiselle henkisille
essive henkisenä henkisinä
translative henkiseksi henkisiksi
instructive henkisin
abessive henkisettä henkisittä
comitative henkisine