henki

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈheŋki/, [ˈhe̞ŋk̟i]
  • Rhymes: -eŋki
  • Syllabification(key): hen‧ki

Etymology 1[edit]

From Proto-Finnic *henki (breath; soul, life force).

Noun[edit]

henki

  1. breath
    Synonym: hengitys
    saada henkeä (idiomatic)to be able to breathe
    Henkesi haisee.
    Your breath stinks.
  2. soul
    Synonym: sielu
    1. life (only when its safety is questioned)
      Synonym: elämä (general)
      jäädä henkiinto stay alive, to survive
      Henkesi on vaarassa.
      Your life is in danger.
      Viisi ihmistä menetti henkensä onnettomuudessa.
      Five people were killed in the accident.
    2. person (only when counting, thus with a numeral or interrogative ("how many"))
      Synonym: henkilö
      neljän hengen hyttia cabin for four (persons)
  3. spirit, ghost
    Synonyms: aave, haamu, kummitus
    Pyhä HenkiThe Holy Ghost
    ajan henkithe spirit of the age, Zeitgeist
    1. genie
      pullon henkithe genie of the bottle
Declension[edit]
Inflection of henki (Kotus type 7*G/ovi, nk-ng gradation)
nominative henki henget
genitive hengen henkien
partitive henkeä henkiä
illative henkeen henkiin
singular plural
nominative henki henget
accusative nom. henki henget
gen. hengen
genitive hengen henkien
partitive henkeä henkiä
inessive hengessä hengissä
elative hengestä hengistä
illative henkeen henkiin
adessive hengellä hengillä
ablative hengeltä hengiltä
allative hengelle hengille
essive henkenä henkinä
translative hengeksi hengiksi
abessive hengettä hengittä
instructive hengin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of henki (Kotus type 7*G/ovi, nk-ng gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative henkeni henkeni
accusative nom. henkeni henkeni
gen. henkeni
genitive henkeni henkieni
partitive henkeäni henkiäni
inessive hengessäni hengissäni
elative hengestäni hengistäni
illative henkeeni henkiini
adessive hengelläni hengilläni
ablative hengeltäni hengiltäni
allative hengelleni hengilleni
essive henkenäni henkinäni
translative hengekseni hengikseni
abessive hengettäni hengittäni
instructive
comitative henkineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative henkesi henkesi
accusative nom. henkesi henkesi
gen. henkesi
genitive henkesi henkiesi
partitive henkeäsi henkiäsi
inessive hengessäsi hengissäsi
elative hengestäsi hengistäsi
illative henkeesi henkiisi
adessive hengelläsi hengilläsi
ablative hengeltäsi hengiltäsi
allative hengellesi hengillesi
essive henkenäsi henkinäsi
translative hengeksesi hengiksesi
abessive hengettäsi hengittäsi
instructive
comitative henkinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative henkemme henkemme
accusative nom. henkemme henkemme
gen. henkemme
genitive henkemme henkiemme
partitive henkeämme henkiämme
inessive hengessämme hengissämme
elative hengestämme hengistämme
illative henkeemme henkiimme
adessive hengellämme hengillämme
ablative hengeltämme hengiltämme
allative hengellemme hengillemme
essive henkenämme henkinämme
translative hengeksemme hengiksemme
abessive hengettämme hengittämme
instructive
comitative henkinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative henkenne henkenne
accusative nom. henkenne henkenne
gen. henkenne
genitive henkenne henkienne
partitive henkeänne henkiänne
inessive hengessänne hengissänne
elative hengestänne hengistänne
illative henkeenne henkiinne
adessive hengellänne hengillänne
ablative hengeltänne hengiltänne
allative hengellenne hengillenne
essive henkenänne henkinänne
translative hengeksenne hengiksenne
abessive hengettänne hengittänne
instructive
comitative henkinenne
third-person possessor
singular plural
nominative henkensä henkensä
accusative nom. henkensä henkensä
gen. henkensä
genitive henkensä henkiensä
partitive henkeään
henkeänsä
henkiään
henkiänsä
inessive hengessään
hengessänsä
hengissään
hengissänsä
elative hengestään
hengestänsä
hengistään
hengistänsä
illative henkeensä henkiinsä
adessive hengellään
hengellänsä
hengillään
hengillänsä
ablative hengeltään
hengeltänsä
hengiltään
hengiltänsä
allative hengelleen
hengellensä
hengilleen
hengillensä
essive henkenään
henkenänsä
henkinään
henkinänsä
translative hengekseen
hengeksensä
hengikseen
hengiksensä
abessive hengettään
hengettänsä
hengittään
hengittänsä
instructive
comitative henkineen
henkinensä
Derived terms[edit]
Compounds[edit]

Further reading[edit]

Etymology 2[edit]

Verb[edit]

henki

  1. third-person singular past indicative of henkiä

Anagrams[edit]

Ingrian[edit]

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *henki. Cognates include Finnish henki and Estonian hing.

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

henki

  1. soul
  2. person
    • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 5:
      Ympäär ei henkiäkää.
      There is not a soul around.
  3. (in compounds) breath

Declension[edit]

Declension of henki (type 5/lehti, nk-ng gradation)
singular plural
nominative henki henget
genitive hengen henkiin, henkilöin
partitive henkiä henkijä, henkilöjä
illative henkee henkii, henkilöihe
inessive hengees hengiis, henkilöis
elative hengest hengist, henkilöist
allative hengelle hengille, henkilöille
adessive hengeel hengiil, henkilöil
ablative hengelt hengilt, henkilöilt
translative hengeks hengiks, henkilöiks
essive henkennä, henkeen henkinnä, henkilöinnä, henkiin, henkilöin
exessive1) henkent henkint, henkilöint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Synonyms[edit]

Derived terms[edit]

References[edit]

  • Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, page 56

Karelian[edit]

Regional variants of henki
North Karelian
(Viena)
henki
South Karelian
(Tver)
hengi

Etymology[edit]

From Proto-Finnic *henki. Cognates include Finnish henki and Veps heng.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈheŋki/
  • Hyphenation: hen‧ki

Noun[edit]

henki (genitive henken, partitive henkie)

  1. (North Karelian) breath
  2. (North Karelian) soul

Declension[edit]

Viena Karelian declension of henki (type 3/ovi, no gradation)
singular plural
nominative henki henket
genitive henken henkien
partitive henkie henkijä
illative henkih henkilöih
inessive henkeššä henkilöissä
elative henkeštä henkilöistä
adessive henkellä henkilöillä
ablative henkeltä henkilöiltä
translative henkekši henkilöiksi
essive henkinä henkilöinä
comitative henkilöineh
abessive henkettä henkilöittä
Possessive forms of henki
1st person henkeni
2nd person henkeš
3rd person henkeh
*) Possessive forms are very rare for adjectives and only used in substantivised clauses.

Derived terms[edit]

References[edit]

  • P. Zaykov; L. Rugoyeva (1999), “henki”, in Карельско-Русский словарь (Северно-Карельские диалекты) [Karelian-Russian dictionary (North Karelian dialects)], Petrozavodsk, →ISBN