yhteishenki

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

yhteis- (common, community-) +‎ henki (spirit). Coined by Finnish politician, historian and professor Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen in 1856.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈyhtei̯sˌheŋki/, [ˈyçt̪e̞i̯s̠ˌhe̞ŋk̟i]
  • Rhymes: -eŋki
  • Syllabification(key): yh‧teis‧hen‧ki

Noun

[edit]

yhteishenki

  1. community spirit, esprit de corps

Declension

[edit]
Inflection of yhteishenki (Kotus type 7*G/ovi, nk-ng gradation)
nominative yhteishenki yhteishenget
genitive yhteishengen yhteishenkien
partitive yhteishenkeä yhteishenkiä
illative yhteishenkeen yhteishenkiin
singular plural
nominative yhteishenki yhteishenget
accusative nom. yhteishenki yhteishenget
gen. yhteishengen
genitive yhteishengen yhteishenkien
partitive yhteishenkeä yhteishenkiä
inessive yhteishengessä yhteishengissä
elative yhteishengestä yhteishengistä
illative yhteishenkeen yhteishenkiin
adessive yhteishengellä yhteishengillä
ablative yhteishengeltä yhteishengiltä
allative yhteishengelle yhteishengille
essive yhteishenkenä yhteishenkinä
translative yhteishengeksi yhteishengiksi
abessive yhteishengettä yhteishengittä
instructive yhteishengin
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of yhteishenki (Kotus type 7*G/ovi, nk-ng gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative yhteishenkeni yhteishenkeni
accusative nom. yhteishenkeni yhteishenkeni
gen. yhteishenkeni
genitive yhteishenkeni yhteishenkieni
partitive yhteishenkeäni yhteishenkiäni
inessive yhteishengessäni yhteishengissäni
elative yhteishengestäni yhteishengistäni
illative yhteishenkeeni yhteishenkiini
adessive yhteishengelläni yhteishengilläni
ablative yhteishengeltäni yhteishengiltäni
allative yhteishengelleni yhteishengilleni
essive yhteishenkenäni yhteishenkinäni
translative yhteishengekseni yhteishengikseni
abessive yhteishengettäni yhteishengittäni
instructive
comitative yhteishenkineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative yhteishenkesi yhteishenkesi
accusative nom. yhteishenkesi yhteishenkesi
gen. yhteishenkesi
genitive yhteishenkesi yhteishenkiesi
partitive yhteishenkeäsi yhteishenkiäsi
inessive yhteishengessäsi yhteishengissäsi
elative yhteishengestäsi yhteishengistäsi
illative yhteishenkeesi yhteishenkiisi
adessive yhteishengelläsi yhteishengilläsi
ablative yhteishengeltäsi yhteishengiltäsi
allative yhteishengellesi yhteishengillesi
essive yhteishenkenäsi yhteishenkinäsi
translative yhteishengeksesi yhteishengiksesi
abessive yhteishengettäsi yhteishengittäsi
instructive
comitative yhteishenkinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative yhteishenkemme yhteishenkemme
accusative nom. yhteishenkemme yhteishenkemme
gen. yhteishenkemme
genitive yhteishenkemme yhteishenkiemme
partitive yhteishenkeämme yhteishenkiämme
inessive yhteishengessämme yhteishengissämme
elative yhteishengestämme yhteishengistämme
illative yhteishenkeemme yhteishenkiimme
adessive yhteishengellämme yhteishengillämme
ablative yhteishengeltämme yhteishengiltämme
allative yhteishengellemme yhteishengillemme
essive yhteishenkenämme yhteishenkinämme
translative yhteishengeksemme yhteishengiksemme
abessive yhteishengettämme yhteishengittämme
instructive
comitative yhteishenkinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative yhteishenkenne yhteishenkenne
accusative nom. yhteishenkenne yhteishenkenne
gen. yhteishenkenne
genitive yhteishenkenne yhteishenkienne
partitive yhteishenkeänne yhteishenkiänne
inessive yhteishengessänne yhteishengissänne
elative yhteishengestänne yhteishengistänne
illative yhteishenkeenne yhteishenkiinne
adessive yhteishengellänne yhteishengillänne
ablative yhteishengeltänne yhteishengiltänne
allative yhteishengellenne yhteishengillenne
essive yhteishenkenänne yhteishenkinänne
translative yhteishengeksenne yhteishengiksenne
abessive yhteishengettänne yhteishengittänne
instructive
comitative yhteishenkinenne
third-person possessor
singular plural
nominative yhteishenkensä yhteishenkensä
accusative nom. yhteishenkensä yhteishenkensä
gen. yhteishenkensä
genitive yhteishenkensä yhteishenkiensä
partitive yhteishenkeään
yhteishenkeänsä
yhteishenkiään
yhteishenkiänsä
inessive yhteishengessään
yhteishengessänsä
yhteishengissään
yhteishengissänsä
elative yhteishengestään
yhteishengestänsä
yhteishengistään
yhteishengistänsä
illative yhteishenkeensä yhteishenkiinsä
adessive yhteishengellään
yhteishengellänsä
yhteishengillään
yhteishengillänsä
ablative yhteishengeltään
yhteishengeltänsä
yhteishengiltään
yhteishengiltänsä
allative yhteishengelleen
yhteishengellensä
yhteishengilleen
yhteishengillensä
essive yhteishenkenään
yhteishenkenänsä
yhteishenkinään
yhteishenkinänsä
translative yhteishengekseen
yhteishengeksensä
yhteishengikseen
yhteishengiksensä
abessive yhteishengettään
yhteishengettänsä
yhteishengittään
yhteishengittänsä
instructive
comitative yhteishenkineen
yhteishenkinensä

Synonyms

[edit]

Further reading

[edit]