hintelä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

hintelä ‎(comparative hintelämpi, superlative hintelin)

  1. (of a person) lank

Declension[edit]

Inflection of hintelä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative hintelä hintelät
genitive hintelän hintelien
partitive hintelää hinteliä
illative hintelään hinteliin
singular plural
nominative hintelä hintelät
accusative nom.? hintelä hintelät
gen. hintelän
genitive hintelän hintelien
hinteläinrare
partitive hintelää hinteliä
inessive hintelässä hintelissä
elative hintelästä hintelistä
illative hintelään hinteliin
adessive hintelällä hintelillä
ablative hintelältä hinteliltä
allative hintelälle hintelille
essive hintelänä hintelinä
translative hinteläksi hinteliksi
instructive hintelin
abessive hintelättä hintelittä
comitative hinteline

Anagrams[edit]