lähetin

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

lähetin

  1. transmitter

Declension[edit]

Inflection of lähetin (Kotus type 33/kytkin, tt-t gradation)
nominative lähetin lähettimet
genitive lähettimen lähettimien
lähetinten
partitive lähetintä lähettimiä
illative lähettimeen lähettimiin
singular plural
nominative lähetin lähettimet
accusative nom. lähetin lähettimet
gen. lähettimen
genitive lähettimen lähettimien
lähetinten
partitive lähetintä lähettimiä
inessive lähettimessä lähettimissä
elative lähettimestä lähettimistä
illative lähettimeen lähettimiin
adessive lähettimellä lähettimillä
ablative lähettimeltä lähettimiltä
allative lähettimelle lähettimille
essive lähettimenä lähettiminä
translative lähettimeksi lähettimiksi
instructive lähettimin
abessive lähettimettä lähettimittä
comitative lähettimineen

Verb[edit]

lähetin

  1. First-person singular indicative past form of lähettää.

Noun[edit]

lähetin

  1. Genitive singular form of lähetti.

Anagrams[edit]