huojennella

Finnish

Etymology

huojentaa +‎ -ella

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈhuo̯jenːelːɑˣ/, [ˈhuo̞̯je̞nˌne̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): huo‧jen‧nel‧la

Verb

huojennella

1. to relieve, slowly or in a leisurely manner

Conjugation

Inflection of huojennella (Kotus type 67*J/tulla, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huojentelen	en huojentele	1st sing.	olen huojennellut	en ole huojennellut
2nd sing.		huojentelet	et huojentele	2nd sing.	olet huojennellut	et ole huojennellut
3rd sing.		huojentelee	ei huojentele	3rd sing.	on huojennellut	ei ole huojennellut
1st plur.		huojentelemme	emme huojentele	1st plur.	olemme huojennelleet	emme ole huojennelleet
2nd plur.		huojentelette	ette huojentele	2nd plur.	olette huojennelleet	ette ole huojennelleet
3rd plur.		huojentelevat	eivät huojentele	3rd plur.	ovat huojennelleet	eivät ole huojennelleet
passive		huojennellaan	ei huojennella	passive	on huojenneltu	ei ole huojenneltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huojentelin	en huojennellut	1st sing.	olin huojennellut	en ollut huojennellut
2nd sing.		huojentelit	et huojennellut	2nd sing.	olit huojennellut	et ollut huojennellut
3rd sing.		huojenteli	ei huojennellut	3rd sing.	oli huojennellut	ei ollut huojennellut
1st plur.		huojentelimme	emme huojennelleet	1st plur.	olimme huojennelleet	emme olleet huojennelleet
2nd plur.		huojentelitte	ette huojennelleet	2nd plur.	olitte huojennelleet	ette olleet huojennelleet
3rd plur.		huojentelivat	eivät huojennelleet	3rd plur.	olivat huojennelleet	eivät olleet huojennelleet
passive		huojenneltiin	ei huojenneltu	passive	oli huojenneltu	ei ollut huojenneltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huojentelisin	en huojentelisi	1st sing.	olisin huojennellut	en olisi huojennellut
2nd sing.		huojentelisit	et huojentelisi	2nd sing.	olisit huojennellut	et olisi huojennellut
3rd sing.		huojentelisi	ei huojentelisi	3rd sing.	olisi huojennellut	ei olisi huojennellut
1st plur.		huojentelisimme	emme huojentelisi	1st plur.	olisimme huojennelleet	emme olisi huojennelleet
2nd plur.		huojentelisitte	ette huojentelisi	2nd plur.	olisitte huojennelleet	ette olisi huojennelleet
3rd plur.		huojentelisivat	eivät huojentelisi	3rd plur.	olisivat huojennelleet	eivät olisi huojennelleet
passive		huojenneltaisiin	ei huojenneltaisi	passive	olisi huojenneltu	ei olisi huojenneltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		huojentele	älä huojentele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		huojennelkoon	älköön huojennelko	3rd sing.	olkoon huojennellut	älköön olko huojennellut
1st plur.		huojennelkaamme	älkäämme huojennelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		huojennelkaa	älkää huojennelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		huojennelkoot	älkööt huojennelko	3rd plur.	olkoot huojennelleet	älkööt olko huojennelleet
passive		huojenneltakoon	älköön huojenneltako	passive	olkoon huojenneltu	älköön olko huojenneltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		huojennellen	en huojennelle	1st sing.	lienen huojennellut	en liene huojennellut
2nd sing.		huojennellet	et huojennelle	2nd sing.	lienet huojennellut	et liene huojennellut
3rd sing.		huojennellee	ei huojennelle	3rd sing.	lienee huojennellut	ei liene huojennellut
1st plur.		huojennellemme	emme huojennelle	1st plur.	lienemme huojennelleet	emme liene huojennelleet
2nd plur.		huojennellette	ette huojennelle	2nd plur.	lienette huojennelleet	ette liene huojennelleet
3rd plur.		huojennellevat	eivät huojennelle	3rd plur.	lienevät huojennelleet	eivät liene huojennelleet
passive		huojenneltaneen	ei huojenneltane	passive	lienee huojenneltu	ei liene huojenneltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		huojennella		present	huojenteleva	huojenneltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huojennellakseni huojennellaksemme 2nd huojennellaksesi huojennellaksenne 3rd huojennellakseen huojennellaksensa		past	huojennellut	huojenneltu
2nd	inessive2	huojennellessa	huojenneltaessa	agent3	huojentelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st huojennellessani huojennellessamme 2nd huojennellessasi huojennellessanne 3rd huojennellessaan huojennellessansa		negative	huojentelematon
	instructive	huojennellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	huojentelemassa	—
	elative	huojentelemasta	—
	illative	huojentelemaan	—
	adessive	huojentelemalla	—
	abessive	huojentelematta	—
	instructive	huojenteleman	huojenneltaman
4th4	verbal noun	huojenteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st huojentelemaisillani huojentelemaisillamme 2nd huojentelemaisillasi huojentelemaisillanne 3rd huojentelemaisillaan huojentelemaisillansa